Kaiken takana on...

... mikäs muukaan kuin kokonainen valmennuskurssivaliokunta! Valiokuntaan kuuluu tulevana vuonna 2018 valmennuskurssivastaavan sekä –tiedottajan ja yhden aiempana vuonna valiokunnassa toimineen asiantuntijajäsenen lisäksi kuusi vuosittaisilla valiokuntavaaleilla valittavaa virkailijaa, joiden tehtävät valiokunnassa jakautuvat vastuualueittain. Tässä hieman tarkemmin valiokuntalaisten rooleista tulevan vuoden valmennuskurssitoiminnassa sekä heidän tervehdyksensä teille lukijoille:

Kuvassa vasemmalta Sofia Kauriinoja, Tiina Kangasluoma, Sohrab Känkänen, Matti Mämmi, Anni Liemola ja Pinja Pöllänen

SOMETIIMI: Sometiimin kädenjälkeä on nähtävillä kaikessa Artiklan valmennuskurssien sometoiminnassa, eli Artikla ry:n valmennuskurssien Facebook-sivuilla, Instagramissa käyttäjänimen @artiklavalmennus takana, sekä Snapchatissa käyttäjänimellä @artiklakurssit. Tämän vuoden sometiimiin kuuluvat Tiina Kangasluoma ja Anni Liemola.

Tiina; Heippa! Nimeni on Tiina Kangasluoma, olen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija ja päätin nyt lähteä ensi vuodeksi mukaan valmennuskurssivaliokunnan toimintaan. Hain kaksi kertaa oikikseen ja kävin molemmilla kerroilla valmennuskurssin. Ensimmäisenä keväänä lukion päätyttyä hain ainoastaan Turun oikeustieteelliseen, mutta toisella kertaa myös Lapin yliopisto pääsi mukaan hakukohteisiini. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen voimani meinasivat olla lopussa, mutta valmennuskurssilta sain uutta puhtia tekemiseen ja vertaistukea jaksamiseen. Toisella kertaa tsemppasin aiempaa enemmän lukuprosessiin ja valmennuskurssi tuki vahvasti oppimistani. Näiden kokemusten myötä valiokunnistamme juuri valmennuskurssivaliokunta tuntui eniten omalta, ja odotan innolla haasteita, joita pesti tuo tullessaan sekä tietenkin tulevaa kevättä uusien hakijoiden tsemppauksen parissa! Anni; Olen Anni Liemola, 20-vuotias ja alunperin sastamalaislähtöinen ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Kuten monien muidenkin, myös minun kohdallani oikikseen pääseminen vaati kaksi hakukertaa. Abikeväänä ensimmäisellä hakukerralla sorruin pääsykokeisiin valmistautuessani moniin tyypillisiin ja jälkikäteen katsoen typeriin virheisiin. Toisena hakukeväänäni opiskelutekniikkani sekä lukusuunnitelmani olivat kuitenkin kunnossa, ja koen myös Artiklan intensiivikurssin olleen korvaamaton apu valmistautuessani pääsykokeeseen.  

Halusin lähteä mukaan valmennuskurssivaliokuntaan, koska olen kahdesti päässyt (tai joutunut) kokemaan pääsykoekevään pyrkijän roolissa. Nyt kolmannella kerralla haluan päästä tsemppaamaan pyrkijöitä sekä näkemään pääsykoekevään toisesta näkökulmasta. Käy ihmeessä ottamassa yllä mainitut some-kanavamme haltuun ja aloita pääsykoekevään tunnelmiin virittäytyminen ajoissa!

BLOGIVASTAAVA: Valiokunnan blogivastaava huolehtii valmennuskurssiblogimme päivittämisestä, blogitekstien käsittelystä, blogin ulkoasusta ynnä muista blogiin liittyvistä tehtävistä. Tänä vuonna blogivastaavan tehtäviä hoitaa Sofia Kauriinoja.

Sofia; Heippa! Olen Sofia Kauriinoja ja olen 19-vuotias ensimmäisen vuoden oikisopiskelija. Pääsin oikeustieteelliseen suoraan Lahden Yhteiskoulun lukiosta, joten junantuomana olen nyt täällä Rollossa. Kävin pääsykoekeväänäni valmennuskurssin ja koin sen hyödylliseksi tukitoimeksi omalle lukemiselle etenkin, kun takana painoivat vielä kevään ylioppilaskirjoitukset. Rovaniemelle lähteminen jännitti hieman, mutta yliopistolta ja ainejärjestöstämme on löytynyt niin huikeita tyyppejä, ettei pohjoisessa oleskelu edes tunnu hassumalta! 

Opiskelu oikeustieteellisessä vaatii istumalihaksilta paljon, mutta kyllä pimeinkin kaamos taittuu kun pitää mielessä palkinnon opiskelusta - eli oman unelma-ammatin. Tämän palkinnon vielä ollessa muutaman vuoden päässä, opiskeluaikakin tarjoaa upeita kokemuksia; fuksihärdelli, sitsit ja esimerkiksi syysvaellus tuovat arkiseen pakertamiseen arvokkaita hengähdystaukoja. Voin kliseisesti kyllä todeta, että oikis todella on ihmisen parasta aikaa!

VERKKOYMPÄRISTÖVASTAAVA: Verkkoympäristövastaavamme huolehtii tehtävistä liittyen valmennuskursseillamme käytettävään verkkoympäristöön liittyen. Verkkoympäristövastaavanamme toimii tulevan vuoden ajan Matti Mämmi.

Matti; Moi! Olen Matti Mämmi, 21-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija. Vastuualueeseeni valmennuskurssivaliokunnassa kuuluvat valmennuskurssien verkkoympäristö ja sen ylläpito. Kävin Artiklan valmennuskurssin pyrkiessäni sisälle tiedekuntaan, mistä kumpuaakin oma innostukseni olla mukana tässä toiminnassa ja halu auttaa uusia kokelaita lukemaan oikeustieteitä. 

Omilta hakukerroiltani mieleeni on jäänyt mietelause, joka auttoi minua jaksamaan myös vaikeimpina hetkinä luku-urakan keskellä. ”Kaadu maahan seitsemän kertaa, nouse ylös kahdeksan kertaa.” Mielestäni tähän tiivistyy koko pääsykoekevät sekä oikeustieteiden opiskelu. Ajattele pitkäjänteisesti, äläkä lannistu! 

TEHTÄVÄVASTAAVA: Tehtävävastaavamme vastuualueeseen kuuluvat ennen kaikkea tulevan kevään valmennuskurssien tehtävät sekä kurssikokeen tarkastusten organisoiminen. Tehtävävastaavana toimii tulevana keväänä Sohrab Känkänen.

Sohrab; Olen Sohrab Känkänen, 21-vuotias ensimmäisen vuoden opiskelija Helsingistä ja vuoden 2018 valmennuskurssivaliokunnan tehtävävastaava. Lähdin mukaan valmennuskurssitoimintaan, koska haluan toimia ja uskon olevani kykenevä toimimaan oikikseen hakevien pääsykoemenestyksen ja sisäänpääsyn puolesta. Pääsin itse sisään toisella yrittämällä. Jäätyäni oikiksen ulkopuolelle kesällä 2016, käytin seuraavan syksyn ja alkukevään erinäisiin opiskelutekniikoihin ja opiskelumetodeihin perehtyen. Paikansin nopeasti ensimmäisellä hakukerralla tekemäni virheet ja laadukkaassa oppimisen ympäristössä, tietotaitoisessa ohjauksessa sekä rakentavassa sosiaalisessa vertaistukiverkostossa ovet yliopistoon aukesivat lopulta minullekin. Uskon, että tuoreet muistoni kevään urakasta ja kertynyt kokemukseni pääsykokeisiin opiskelusta voivat auttaa myös muut hakijat entistä lähemmäksi sisäänpääsyä. 

SIHTEERI; Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, valiokunnassa toimii jo Artikla ry:n hallinto-ohjesäännönkin edellyttämä sihteeri, joka muun muassa kirjaa ylös valiokunnan kokousten kulun sekä laatii kokouksista pöytäkirjat. Tämän vuoden sihteerinämme toimii Pinja Pöllänen.

Pinja; Moikka! Olen Pinja Pöllänen, 20-vuotias ensimmäisen vuoden oikkari. Lapin hellään huomaan muutin Espoosta päästyäni oikikseen sisään toisella yrittämällä. Ensimmäisellä hakukerrallani hain Helsinkiin, koska vaihtoehto tuntui turvalliselta ja jollain tapaa itselleni jopa itsestäänselvyydeltä. Pian pääsykoekevään edetessä huomasin kuitenkin, ettei Helsingin oikis kuitenkaan ole minua varten, ja näin ollen päätin hakea muualle, jos ovet eivät aukeaisi sinä keväänä. Toisella kerralla otin opikseni virheistäni. Vapun aikaan katselin haalareissa heiluvia opiskelijoita ja päätin, että ensi vuonna aion olla yksi heistä. Kevät sujuikin onnistuneesti ja näin ovet Lapin yliopistoon aukesivat. Ennen ensimmäisen luku-urakan alkua muistan sanoneeni ääneen, etten ikinä muuttaisi Rovaniemelle, mutta täällä sitä nyt ollaan! En ole kuitenkaan hetkeäkään katunut. Tottakai muutto Lappiin hieman jännitti, mutta olin kuullut pelkkää hyvää Rovaniemestä. Fuksihärdellin lähtiessä käyntiin kotiuduin tänne ihan huomaamattani. Rovaniemellä on ainutlaatuinen yhteishenki ja olen saanut tutustua mitä mahtavimpiin uusiin ihmisiin! Tsemppiä kaikille kevääseen!

 

Eli tällaisella kokoonpanolla tulemme hoitamaan tulevan vuoden valmennuskursseja. Toivottavasti keväällä nähdään! Tässä vielä jokaiselle tulevan kevään hakijalle muistutuksena tärkeimmät päivämäärät:

            - Korkeakoulujen yhteishaku 14.3.2018-28.3.2018

            - myös erityisjärjestelytarpeista pääsykokeessa on ilmoitettava 28.3.2018 mennessä

            - Artiklan intensiivikurssi alkaa alustavan aikataulutuksen mukaisesti 3.4.2018

            - pääsykoekirjallisuus ilmestyy 11.4.2018

            - Pääsykoe 15.5.2018

Hyvää ja rauhallista uutta vuotta jokaiselle!

Emilia Haapalainen, valmennuskurssitiedottaja

Valmennuskurssivastaavan tervehdys

Sanotaan, että toisen loppu on toisen alku. Tänä vuonna toimin jäsenenä kahdessa eri valiokunnassa, eli opintoasiainvaliokunnassa ja valmennuskurssivaliokunnassa. Jälkimmäiseen hakeminen oli itselleni selviö, mutta edelliseen ajauduin kohtalon sanelemana. Ensi vuonna tulen toimimaan Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry:n hallituksessa valmennuskursseista vastaavana jäsenenä. Ei alku, eikä loppu, vaan pikemminkin puhuisin eräänlaisesta jatkumosta. Mutta palataanpa hetki ajassa taaksepäin.

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2008. Olin ylpeä nuori nokialainen huonoilla arvosanoilla Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsy horisontissani. Koko lukion ajan olin todistellut itselleni, ettei ole pakko panostaa lukiossa tai ylipäätään kirjoituksissa, kun pelkällä kokeella voin päästä sitten sisään. Ota rennosti, mietin mielessäni! No arvata saattaa kuinka kävi. Vuosi 2009 hujahti armeijan vihreissä, kun intti alkoi talvella ja päättyi syksyllä. Vuoden 2009 haku jäi välistä, joten toiselle kierrokselle lähdin keväällä 2010. Se kevät oli parempi kuin 2008, mutta rannalle silti jäin. Itselleni alkoi kuitenkin hiljalleen valjeta, missä oli vika, kun oikiksen ovet eivät meinanneet aueta; lukiossa luodaan pohja järjestelmälliselle opiskelulle, eli toisin sanoen opetellaan lukemaan. Tämä oli itseltäni mennyt ohi, joten täytyi aloittaa alusta.
Kuten huomata saattaa, oma väyläni oikeustieteelliseen tiedekuntaan oli kaikkea muuta kuin tyyni. Hakukertoja kertyi lopulta niin monta kuin viikossa on päiviä. Luit oikein - niitä kertyi seitsemän. Viidellä viimeisimmällä hakukerralla huonoin pistemääräni oli neljä pistettä alle sisäänpääsyrajan. Eräänä keväänä tulin tehneeksi myös oikaisupyynnön, joka sisälsi kaksi kokonaista sivua tiukkaa argumentointia, mutta sekään ei menestynyt. Syksyllä 2016 ovet oikeustieteelliseen sitten viimein aukesivat.
Pääsykokeisiin valmistautumiseen liittyy monenlaisia muuttujia. Kaikkea ei ole mahdollista ennakoida ja kilpailu on kovaa. Kuitenkin kovimman kilpailun jokainen käy lopulta itsensä kanssa, joten ole päättäväinen ja tee parhaasi. Vuosi 2018 tulee olemaan itselleni henkilökohtaisesti yhdeksäs vuosi pääsykokeiden parissa. Onko kyseessä kohtalon ivaa vai jatkumo? Ehkä molempia.
Yliopistojen opiskelijavalinta on parhaillaan kovan muutospaineen alla. Ylioppilastodistusten painoarvoa lisätään asteittain kohti puhdasta todistusvalintaa, minkä myötä pääsykokeet menettävät merkitystään. Jo vuonna 2019 osa opiskelijoista tullaan valitsemaan pelkästään ylioppilastodistusten perusteella. Muutos ei kuitenkaan näy käytännössä vielä tänä keväänä, joten kaikki pyrkijät osallistuvat valintakokeeseen, ja koe on yhteinen kaikille Suomen oikeustieteellisille tiedekunnille. Tuleviin muutoksiin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä vakavuudella. Tämä koskee etenkin Teitä, jotka kirjoitatte ylioppilaiksi tulevana keväänä, ja Teitä, jotka olette ajatelleet korottaa jo saatuja arvosanojanne. Kaikki alkukevään voimavarat kannattaa nyt keskittää tuleviin kirjoituksiin.

Myös Artiklan intensiivikurssien aikataulussa on huomioitu ylioppilaskirjoitusten ajankohta sijoittamalla kurssit alkamaan luku- ja vastaustekniikan osioilla vasta 3.4.2018 heti pääsiäisen jälkeen. Tammi-helmikuussa ilmestyvät etäkurssin luku- ja vastaustekniikkavideot ja ne tulevat olemaan myös intensiivikurssilaisten käytettävissä. Näin mahdollistetaan luku- ja vastaustekniikkaan perehtyminen myös ennen intensiivikurssien alkua. Varsinainen kirjallisuuteen pohjautuva intensiivikurssien opetus alkaa tiistaina 17.4.2018, ja tällöin varsinaisia opetuskertoja pidetään kahtena kertana viikossa. Haluamme näin maksimoida itsenäiseen lukemiseen käytettävissä olevan ajan, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea hakijaa tulevan kevään koitoksessa.

Lukuprosessin suurin haaste tulee olemaan kireä aikataulu. Pääsykoekirjallisuus ilmestyy keskiviikkona 11.4.2018 ja valintakoe järjestetään tiistaina 15.5.2018. Lukuaikaa tulee tällöin olemaan vain hieman päälle neljä viikkoa. Lukuprosessin avainsana on ajanhallinta, sillä tehokas ajankäyttö ja lukusuunnitelma luovat perustan onnistuneelle pääsykoekeväälle.
Kaikki hakemiseen liittyvä informaatio löytyy koottuna yhdelle sivulle www.oikeustieteet.fi, johon kannattaa käydä tutustumassa hyvissä ajoin. Artikla ry:n kurssi-ilmoittautuminen ensi keväälle starttaa lauantaina 2.12.2017, ja kurssiesittelyt sekä aikataulut löytyvät osoitteesta www.artikla.fi/valmennuskurssit/. Ota ihmeessä yhteyttä, jos jokin valmennuskursseja tai pääsykoekevättä koskien askarruttaa! Artikla järjestää valmennusta juuri Teitä varten.
Omastani ja edustamani yhdistyksen puolesta toivotan nyt rauhallista loppuvuotta jokaiselle. Alkavalle vuodelle sen sijaan haluan toivottaa intoa, tsemppiä sekä rutkasti onnea tuleviin koitoksiin.
Kevättä kohti!

Juha Kunnas 
Valmennuskurssivastaava 2018
Oikeustieteiden ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

Kun sen yhden oven takana oli kymmenen muuta

Tällä kertaa kirjoitusvuorossa olen minä, Emilia, 22-vuotias toisen vuoden oikkari Lapin yliopistosta. Aika on kulunut kuin siivillä sen jälkeen, kun ilmoitus sisäänpääsystä oikikseen napsahti sähköpostilaatikkooni juuri ennen juhannusta kesällä 2016. Onnenkyynelten useampaan otteeseen tirauttamisen ja ilouutisten läheisille jakamisen jälkeen alkoi pikimmiten käytännön järjestelyjen hoitaminen, kun piti etsiä uusi asunto, irtisanoa entinen, ilmoittautua tulevalle lukukaudelle yliopistoon ja valmistautua siirtymään rakkaasta lapsuuden kotikaupungista Oulusta kohti itselleni entuudestaan tuntematonta Rovaniemeä. En kyllä silloin vielä arvannutkaan, kuinka värikäs vuosi minulla olisikaan vielä edessäni!

Lukuvuosi alkoi opiskelujen kannalta kevyemmin fuksihärdellin saattelemana. Fuksihärdelli piti sisällään lukuisia eri tapahtumia aina baarikierroksen ja Valdemarin rannan piknikin kautta fuksiaisten finaaliin saakka. Sen aikana uudet opiskelukaverit sekä uusi asuinympäristö tulivat nopeasti tutuiksi ja Rovaniemi alkoi hiljalleen tuntua kodilta.

Jo marraskuussa osallistuin ensimmäiseen ainejärjestömme Artikla Ry:n syyskokoukseen, jossa valittiin ainejärjestömme tulevan vuoden hallitus sekä seuraavalla viikolla valiokunnat, jotka toimivat hallituksen apuna niille erikseen määritellyillä tehtäväalueilla. Innostuin kokouksen myötä välittömästi ainejärjestötoiminnasta ja hain lopulta mukaan opintoasiainvaliokuntaan, joka toimii hallituksen opintovastaavan apuna järjestämässä erinäisiä tapahtumia, kuten asianajotoimistojen pitämiä illanviettoja. Valiokuntatoiminta on loistava matalan kynnyksen tapa osallistua ainejärjestötoimintaan. Suosittelen koko sydämestäni kokeilemaan sitä, jos tilaisuus tulee vastaan ja kiinnostusta riittää! Valiokunta on ollut vuoden aikana todella antoisa ja hyvä lisä tasapainottamaan pitkiä lukupäiviäni yliopistolla. Sen myötä olen saanut paljon hyviä muistoja uuden oppimisen ohella.

Yliopisto on oivallinen paikka saada opintojen ohella kokemuksia, joista on todella paljon hyötyä myös tulevaisuudessa häämöttävää työelämää ajatellen. Kannattaa siis ehdottomasti lähteä erilaisiin tilaisuuksiin mukaan. Ainejärjestötoiminnan lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus hakea monenlaisiin pesteihin Lapin yliopiston ylioppilaskuntaan eli LYY:hyn. Tällä hetkellä käynnissä ovat joka toinen vuosi pidettävät LYY:n edustajistovaalit, joissa itsekin olen mukana ehdolla numerolla 96. Edustajiston kautta opiskelijat voivat päästä mukaan vaikuttamaan LYY:n, ja sitä kautta yliopiston toimintaan ja ajamaan muutosta asioihin, joissa opiskelijoiden kannalta olisi vielä korjattavaa. Mikä voisikaan olla parempi keino saada aikaan todellisia muutoksia, kuin olla itse paikan päällä niitä toteuttamassa! Lisäksi esimerkiksi Lakimiesliitto ottaa myös opiskelijoita mukaan tapahtumiensa järjestämiseen. Tänä syksynä olin mukana Kysy lakimieheltä -päivässä vastaamassa lakimiesten ja oikkariopiskelijoiden kanssa ihmisiä askarruttaviin oikeudellisiin ongelmiin. Kysymyksiin vastaaminen oli opettavaista ja antoi samalla esimakua tulevasta työelämästä.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että tänne Lappiin opiskelemaan lähteminen on ehdottomasti ollut yksi parhaimmista päätöksistäni tähän mennessä, enkä ole katunut sitä päivääkään. Opiskelijaelämä on tuonut mukanaan pääasiallisesti vain positiivisia kokemuksia järjestötoiminnasta alkaen aina uusiin elinikäisiin ystäviin saakka. Jos vielä mietit kannattaako tänne lähteä hakemaan, niin voin ainakin omasta kokemuksestani sanoa, että hae! Et varmasti tule pettymään!

Emilia Haapalainen, opintoasiainvaliokunta

P.S. Jos olet jo LYY:n jäsen ja haluat olla mukana vaikuttamassa edustajiston valintaan, äänestysaikaa on vielä ennakkoäänestyspäivinä 6.-7.11 sekä itse vaalipäivänä 8.11! Äänestys on sähköinen ja onnistuu n. 30 sekunnissa tästä linkistä HAKA-tunnusten avulla vaikka kotisohvalta käsin. Allekirjoittanut on siis listoilla ehdokasnumerolla 96 ja lisäksi Artiklan lista on täynnä loistavia ehdokkaita numeroilla 94-114. Kiitos, jos olet mukana äänestämässä meitä Lapin oikkareita mukaan vaikuttamaan yliopiston toimintaan!

Viimeisiä päiviä viedään

Viikkojen luku-uurastus alkaa tulla jännittävään päätökseensä, kun pääsykokeeseen on enää vain muutama päivä aikaa. Nyt on siis aika aloittaa henkinen valmistautuminen tiistaita varten, jotta pystyt koepäivänä tekemään parhaan mahdollisen suorituksesi.

Pääsykoetta edeltävät viimeiset päivät ovat yhtä tunteiden turbulenssia: vatsassa velloo kytevä jännitys, eikä oikein tiedä miten päin pitäisi olla. Juuri kun onnistuu rentoutumaan hetkeksi, epätoivo valtaa mielen ja saa taas vakuuttuneeksi siitä, ettei muista tai osaa yhtään mitään. Toisaalta myös helpotuksen tunteminen kohta päättyvästä stressaavasta ajanjaksosta on hyvinkin normaalia. Monet käyvätkin läpi koko laajan tunteiden kirjon ja kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässä, mutta tässä vaiheessa pitää kuitenkin olla selvää, ettei kukaan saa luovuttaa! Jos olet valmistautunut huolella ja tehnyt lukuaikana parhaasi, tiedät ja osaat enemmän asioita kuin uskotkaan. Siinäkin tapauksessa, että valmistautuminen olisi hapuillut jossain kohtaa, muista, ettet voi ikinä tietää mitä kokeessa kysytään! Koetehtävät saattavat olla juurikin sinun ominta osaamisalaasi.

Viimeisinä päivinä itse pääsykoeasioiden opiskeleminen jää monilla taka-alalle, mutta kokeeseen voi ja kannattaa valmistautua myös muulla tavoin. Itse en enää kolmeen viimeiseen päivään pystynyt lukemaan jännitykseltäni ollenkaan, vaikka epätoivoisesti yritinkin kerrata käsitekorttejani ja selailla kirjojen sivuja. Jos oma jännityksesi pysyy paremmin hallussa pysymällä kirjojen ääressä ja viimeiseen asti pänttäämällä, tee niin. Uskalla kuunnella itseäsi! Monille kuitenkin lukemisen lopettaminen kokonaan muutamaa päivää ennen h-hetkeä on ollut oikea ratkaisu, ja se toimi myös minulla.

Kokeessa tarvittavia asioita,

tottakai tärkeysjärjestyksessä

Viimeisinä päivinä keskityin miettimään koepäivän suoritustani, ja kävin mielessäni läpi koko pääsykoepäivän. Suosittelenkin miettimään päivälle kaiken valmiiksi, jottei turhista asioista synny stressiä. Tein itselleni konkreettisen listan asioista, joita tarvitsen mukaan kokeeseen ja pakkasin tavarani valmiiksi. Selvitin hyvissä ajoin nopeimman reitin koepaikalle ja varasin (liian) paljon aikaa mahdollisia eksymisiäni varten. Mietin myös kokeessa mahdollisesti eteen tulevia tilanteita, ja pohdin ratkaisuja niihin. Yritin ennakoida ja välttää yllätyksien aiheuttamaa paniikkia. Kun kaikki käytännön asiat olivat järjestyksessä, käytin loppuajan itseni psyykkaamiseen. Älä anna koko kovan uurastuksesi valua hukkaan vain, koska epäilet itseäsi ja osaamistasi! Pää tuntuu uskomattoman tyhjältä ennen koetta, mutta luota siihen, että tositilanteessa tiedot tulevat aivoistasi kuin itsestään. On uskomatonta, kuinka tarkasti asioita muistaa, kun niitä on päntännyt, kerrannut ja tahkonnut päähänsä useita kertoja.

Itse koetilanteessa pyri pitämään pääsi kylmänä, ja lue ohjeet tarkasti (sekä useaan otteeseen). Älä hätäänny tai heitä hanskoja tiskiin, jos ensisilmäyksellä koe tai joku tehtävistä vaikuttaa vaikealta. Aloita itsellesi helpoimmasta tehtävästä ja kerää itsevarmuutta. Kun ensimmäinen tehtävä on tehtynä, jännityskin on saattanut hieman helpottaa ja alkaa muistaa asioita niihin vaikeimpiinkin tehtäviin!

Suosittelen vastauksien hahmottelemista ajatuksiesi jäsentelemiseksi ja tärkeiden pointtien unohtamisen ehkäisemiseksi. Neuvoisin keskittymään yhteen vastaukseen kerrallaan, jottei käy yhtä köpelösti kuin allekirjoittaneelle hätähousulle. Pyörittelin papereitani pyörremyrskyn lailla ja saatoin keskeyttää yhteen tehtävään vastaamisen vain aloittaakseni toisen tehtävän. Tämä kostautui lopulta siinä, että olin kirjoittanut epähuomiossa kaksi eri tehtävää samalle konseptille, ja jouduin kirjoittamaan toisen vastauksistani kokonaan uudelleen. Siinä käsi katkeamispisteessä kirjoittaessani en voinut kuin miettiä, kuinka ohjeiden lukemista ja huolellisuutta ei voi tähdentää liikaa.

Kaikesta valmistautumisestani huolimatta kaikki ei siis kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä, mutta uskon tekemäni ajatustyön auttaneen minua virheeseeni suhtautumisessa. En luovuttanut kämmini takia vaan päätin painaa kahta kauheammin, ja onneksi niin. Ovet tiedekuntaan aukesivat ja yksi elämäni parhaimmista sekä ikimuistoisimmista vuosista alkaa olla nyt takanapäin. Ensi syksynä se voit olla sinä, joka nauttii toinen toistaan hauskemmista fuksihärdellin ja Artiklan tapahtumista, joka käy tervehtimässä joulupukkia ja joka saa jalkaansa ne kuuluisat bolognanpunaiset haalarit.

Odotan innolla pääseväni yhdessä fuksikapteeni-kollegani Laurin kanssa tapaamaan mahdollisimman monet teistä ja johdattamaan teitä läpi artistimaisen vuoden.

Uskomattoman paljon tsemppiä tiistaihin ja toivottavasti nähdään syksyllä!

Tuulia Putkonen
Fuksikapteeni 2017-2018

Pääsykokeen jälkeen olet enemmän kuin tervetullut juhlimaan kanssamme LeBonkiin Helsinkiin tai Toipparille Rovaniemelle!
Bileissä sinulla on tilaisuus tutustua mahdollisesti tuleviin fuksitovereihisi sekä jo hieman vanhempiin tieteenharjoittajiin!

Helsinki:

https://www.facebook.com/events/1910846155825546/

Rovaniemi:

https://www.facebook.com/events/232678157215650/

Kaikki irti pääsykoekeväästä

Tasan vuosi sitten istuin jälleen yhden päivän Lapin yliopiston oikeustieteellisen pääsykoekirjojen ääressä. Kaupungilla liikkuessani katselin vappuriennoissa vaeltavaa haalarikansaa ajatellen, että ensi vuonna aion viettää ensimmäistä opiskelijavappuani bolognanpunaisissa haalareissa.

Olen Emilia Maansaari, 20-vuotias oululaislähtöinen ensimmäisen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Oikiksen pääsykokeessa olen istunut kaksi kertaa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kävin ns. katsomassa kokeen kevyemmällä lukemisella ja viime keväänä välivuoden jälkeen sitten toisen ja viimeisen kerran.

Olette saaneet lukea opiskelijoiltamme aiemmista blogipäivityksistä hyviä motivaatiota ja lukutekniikoita käsitteleviä vinkkejä. Pääsykoe alkaa jo lähestyä, joten on hyvä alkaa valmistautua viimeisten viikkojen rutistukseen. Viimeiset viikot ovat monen pyrkijän kohdalla ne ratkaisevat, sillä silloin kertaamisen myötä oppiminen syvenee. Itsekin sisäistin asiat kunnolla vasta viimeisillä viikoilla.

Muutin lukutekniikkaani loppua kohden siten, että siirryin nopeammasta yleiskuvan antavasta lukemisesta tarkempaan ja hitaampaan lukemiseen. Kävin samalla läpi muistiinpanoja ja tarkistin, että olin varmasti käynyt läpi jokaisen asian artikkeleista. Jokaista asiaa ei pidä tai voikaan opetella ulkoa, mutta itse huomasin että tärkeimmät lauseet ja pääsäännöt jäivät lähes sanatarkasti mieleeni, kun niitä vain tarpeeksi kertasi. Viimeisillä viikoilla aloin myös siirtää kertaamista itse kirjoista enemmän omiin muistiinpanoihini ja tekemiini käsitelistoihin.

Artiklan tehtävävihkoon tartuin vasta, kun olin lukenut jo useamman viikon. Pelkkä pääsykoekirjojen lukeminen alkoi viimeisillä viikoilla tuntua jo hieman puuduttavalta, joten oli hyvää vaihtelua opiskella tehtäviä tekemällä. Jos vain mahdollista, kertaamiseen kannattaa hyödyntää myös muiden apua. Kertasimme viimeisellä lukuviikolla oikikseen hakevan kaverini kanssa tekemistämme tiivistelmistä yhdessä koko alueen läpi. Kyselimme toisiltamme käsitteitä sekä kävimme tehtäviä läpi. Kun opettaa tai selittää muille, oppii myös itse tehokkaasti.  

Pääsykoekeväänä jaksamista ja stressinsietokykyä todella koetellaan. Stressiä ei kannata säikähtää, sillä jokainen täysillä oikikseen hakeva kohtaa haasteita kevään aikana. Niiden ei kuitenkaan saa antaa lannistaa liikaa, vaan kannattaa keskittyä positiivisiin asioihin. Kysy itseltäsi esimerkiksi ”Mitä uutta opin tänään?” tai ”Mitä voin tehdä, että osaan tämän asian ensi viikolla vielä paremmin?”.

Lukemisen täytyy mennä oman jaksamisen ehdoilla. Levossa aivot käsittelevät oppimaasi, joten riittävä uni ja tauot lukemisen aikana ovat erittäin tärkeitä. Aivosi eivät jaksa keskittyä montaa tuntia putkeen, vaan on tärkeää pitää noin 15 minuutin taukoja lukutuntien välissä. Itse pidin välillä pidempiäkin taukoja ja saatoin lähteä kesken lukemisen vaikkapa tunnin lenkille ja sen jälkeen taas jatkaa lukemista.

Oikikseen pääsee joka vuosi hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Omaa tekemistä ei siis kannata vertailla liikaa muihin. Jouduin muistuttamaan tästä itseäni useaan kertaan pääsykoekevään aikana, sillä toisin kuin monet muut, en itse noudattanut tarkkaa lukusuunnitelmaa tai kellottanut lukemistani.  Pidin kiinni siitä, että sain päivässä tietyn kokonaisuuden tai sivumäärän opiskeltua, mutta esimerkiksi lukuaikani saattoi vaihdella paljonkin. Olette varmasti tehneet tänä keväänä jo paljon töitä, joten luottakaa itseenne ja tsempatkaa vielä viimeisetkin viikot!

Emilia Maansaari

Valmennuskurssituutori

Vinkkejä viime metreille

Viimeistään tässä vaiheessa pääsykoeurakkaa kirjat on varmasti luettu jo useampaan otteeseen läpi. Viimeisten viikkojen aikana kannattaa kuitenkin muistaa, että lukemisen laatu on tärkeämpää kuin määrä. Annan seuraavassa vinkkejä aivan pääsykoevalmistautumisen loppumetrejä ajatellen.

1. Tärkeiden asioiden korostaminen: Tässä vaiheessa luku-urakkaa suurella osalla on varmasti tehtynä erilaisia alleviivauksia, muistiinpanoja, miellekarttoja tai muuta muistamisen apuna toimivaa. Erilaisten työstämistekniikoiden taustalla on halu muistaa tietyt olennaiset asiat kirjasta. Kertaamisvaiheessa tärkeää on käydä läpi opettelemiasi asioita ja painaa ne paremmin mieleen. Kertausvaiheessa koko kirjan lukeminen sanasta sanaan ei ole enää mielekästä. Kertaamisella tarkoitetaan opeteltujen asioiden mieleen palauttamista. Olit sitten tehnyt viivauksia, miellekarttoja, kuvia, muistilappuja - mitä ikinä, niin tässä vaiheessa tarkoituksena on käydä läpi näitä asioita, joita olet itsellesi poiminut kirjasta tarkempaa opettelua varten. Uskalla siis lopettaa kirjan lukeminen ja siirry kertaamaan!

2. Oman oppimisen tekniikat: Pääsykoeopiskelussa on tärkeää hahmottaa omat oppimistekniikat ja hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Joillekin muistamisen avuksi toimii asian ymmärtäminen ja konkretisoiminen mahdollisimman pitkälle, toisille taas listamainen ulkoluku. Joillakin on valokuvamuisti ja jotkut muistavat kuulemansa. Toisille jäävät päähän numerot, toiset muistavat vierasperäiset sanat. Omaa oppimista kannattaa hyödyntää myös kertausvaiheessa. Mieti, millä tavalla itse muistat asiat parhaiten. Jos omaat valokuvamuistin, käy läpi esimerkiksi piirtämäsi miellekartat ja muistele, miltä ne näyttivät, mitä niissä luki. Voit myös yhdistellä eri tekniikoita.

3. Testaa osaamistasi: Kerratessa ei kannata tuudittautua pelkkään lukemiseen tai muistiinpanojen "katseluun". Kertaamisessa on tärkeää, että ajattelutyötä tapahtuu koko ajan. Yritä siis kertaamisen ohella muistella, minkälaisia miellekarttoja teit, mitä niissä lukee, mitä kirjassa on alleviivattuna tiettyä teemaa koskien. Voit valita kirjasta teemoja, joista tulisi hyviä esseekysymyksiä ja laatia niistä tehtäviä itsellesi. Vastauksen laadittuasi voit tarkistaa esseen kirjan kanssa. Pyydä ystävääsi tai perheenjäsentäsi kysymään sinulta asioita kirjasta, jos muistisi toimii paremmin kuulon avulla. Tässäkin on tärkeää käyttää oman muistin ja oppimisen kannalta toimivia tekniikoita.

3. Viimeiset viikot: Viimeiset viikot kannattaa panostaa täysillä. Oppiminen on tehokkainta parin viimeisen viikon aikana, kun peruskäsitteet ja asiat on jo ymmärretty ja oikeustieteellisen tekstin lukemiseen on harjaannuttu. Tässä vaiheessa työt ja mahdollinen ylimääräinen muu ohjelma kannattaa karsia minimiin ja keskittyä täysillä lukemiseen. Viimeisten viikkojen aikana monelle saattaa iskeä turhautuminen siitä, ettei muulle elämälle jää aikaa. Moni saattaa ennakoida mahdollista pettymyksen tunnetta, jos opiskelupaikka jääkin saamatta. Tällaiset asiat heikentävät motivaatiota. Pidä mielessäsi, miksi teet tätä. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa 110% peliin, koska mahdollinen 50% tehoilla tehty opiskelutyö tuottaa takuuvarman pettymyksen omaan itseensä, jos opiskelupaikka jääkin muutamasta pisteestä kiinni. 

4. Viimeiset päivät: Viimeisten päivien käyttämiseen on erilaisia ohjeistuksia. Jotkut kehottavat heittämään kirjat nurkkaan ja olemaan stressaamatta. Toiset taas kehottavat käyttämään ajan hyödyksi viime minuuttiin asti. Tässäkin hyvä neuvo on seurata omaa oppimistapaa ja toimia sen mukaan. Jos omaat hyvän lähimuistin, voi tiettyjen avainsanojen pänttäämisestä ja kertaamisesta olla hyötyä vielä viimeisenä päivänäkin. Viimeisen päivänä lukeminen saattaa aiheuttaa paniikin osaamattomuuden tunteen takia, jos tiedät olevasi "stressaaja" vältä pänttäämistä viime metreillä ja yritä saada itsellesi hyvä olo mukavan tekemisen avulla. Viimeinen päivä kannattaa käyttää sellaisella tavalla, joka tuo itselle varmuutta valintakoetta ajatellen. 

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!!

Terveisin

Heini

Helsingin valmennuskurssituutori