Aikuisiällä oikikseen

 

Mitä tekisin seuraavaksi? Mikä minusta tulisi isona? Uskallanko lähteä opiskelemaan ja jättäytyä työelämästä sekä säännöllisestä palkkatulosta?

Näitä kysymyksiä oli ilmassa vuonna 2021. Olin asunut Helsingissä ja työskennellyt junan konduktöörinä sekä myöhemmin veturinkuljettajana VR:llä noin 7 vuoden ajan. Työ oli erittäin mieluisaa, mutta olin mennyt VR:lle suoraan lukiosta sillä ajatuksella, että olen siellä vuoden tai kaksi ns. välivuodella. Välivuosia tuli sitten useampi… Sain yllättävältä taholta vihjeeksi alkaa miettiä jotain alaa, jota en ole koskaan aikaisemmin miettinyt. Ajatus oikeustieteellisestä ja juristin ammatista ei olleet käyneet pienessä mielessänikään ennen kuin tein TE-toimiston ammatinvalintatestin ja sieltä pomppasi tuloksiin lähinnä juridisia ammatteja. Aloin ottaa selvää oikeustieteellisessä opiskelusta ja opiskelupaikan hakemisesta: selvää oli, että koulutus oli arvostettu ja sinne ei ollut mitenkään itsestään selvää päästä – hakijoita oli tuhansia ja sisäänpääsyprosentti vain n. viiden prosentin luokkaa. Olen kuitenkin aina pitänyt haasteista ja itseni ylittämisestä.

Tuumasta toimeen ja hakupaperit sisään. Ensimmäisen kerran hain oikikseen keväällä 2022. Luin pääsykokeisiin täysin töiden ohella: ruokatauoilla ja työajan ulkopuolella. Ajankäyttöä haastoi kotona asuvat nelijalkaiset ystävät, 3 lagotto romagnolo -rotuista koiraa, joita piti tietenkin aktivoida ja ulkoiluttaa pitkien työpäivien jälkeen. Aikaa valmistautumiselle ei oikein jäänyt ja lukutekniikastakin olin saanut vihjeitä lähinnä joistain blogeista ja Youtube-videoista. Osallistuin pääsykokeisiin Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuus oli valtava: Messukeskus täyttyi ääriään myöten oikikseen hakevista ihmisistä. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Koe alkoi lähes tunnin myöhässä. Ehdin siinä ajassa jo jännitykseni takia unohtaa valtaosan opituista asioista, koska eihän niitä ollut ehtinyt paljoa mieleen jäämään. ”Ympäristövaikutusten arviointimenettely” oli varmaan ainoa asia, jonka muistin hyvin ja olisin osannut tehdä siitä esseen. Vaan eipä siitä tietenkään kysytty. Heinäkuussa tuli tulokset: en ollut päässyt oikikseen. En ollut yllättynyt, koska tiesin, etten ollut antanut parastani.

Päätin oppia erheistäni ja muuttaa suunnitelmaa. Minulla ei ns. ollut mitään menetettävää, koska minulla oli edelleen vakituinen työ, koti, jne. joihin palata ja jatkaa elämää. Toki epäonnistuminen harmitti, mutta ymmärsin, ettei olosuhteet olleet minulle suotuisat.

Seuraavaa kevättä ajatellen kyselin oikiksessa opiskelevilta tutuiltani valmennuskursseista ja sain hyviä vinkkejä! Otin maalis-toukokuuksi palkatonta vapaata töistä ja menin siskoni luokse maalle, ”maaseudun rauhaan” valmistautumaan luku-urakkaan. Nukuin hieman univelkoja pois ja rentouduin, tein aineistotehtäviä ja pyrin valmistautumaan pääsykoemateriaalien julkaisemiseen mahdollisimman hyvin. Tuo aika oli hyvin jännittävää, koska nyt tiesin, että olen panostanut taloudellisesti ja ajallisesti tähän projektiin, vaikka edelleen minulla työ odottelikin palkattoman vapaan jälkeen. Jännitys vaikutti hieman lamaannuttavasti, sillä muistan, etten pystynyt oikein keskittymään ja aineistotehtävät jäivät tekemättä niin laajasti, mitä olin suunnitellut. Onneksi valmennuskurssista sai apua ja vinkkejä lukusuunnitelman tekemiseen ja lukutekniikkaan, niin se lievitti jännitystä kummasti.

Viimein tuli päivä, kun materiaalit julkaistiin. Ihmetys oli suuri, kun postista saapunut kirjapaketti oli odotettua ohuempi ja tiedekunnan nettisivuilla näkyi 3 teoksen sijaan 5 nimikettä: artikkelit olivat tulleet osaksi vuoden pääsykoemateriaaleja. Kevät meni nopeasti. Ensimmäisen viikon olin hämilläni: miten saan tällaisen määrän tietoa prosessoitua näin lyhyessä ajassa? Toisella viikolla lukeminen kulki hyvin, vaikka tunnelmaa vaikeutti pappani hautajaiset. Kolmannen viikon alussa ajattelin usein, että olen lukenut tarpeeksi, olinhan lukenut kaikki materiaalit 1-2 kertaa läpi, jonkinlaisella huolellisuudella. Onneksi minulle sanottiin, että "aivot huijaavat" ja piti vaan jatkaa sinnikkäästi lukemista. 4. viikko meni kerratessa, vaikken ollut ehtinyt ns. syväopettelemaan kaikkea materiaalia. Vaikka olin pitänyt vapaapäiviä, omat voimavarani loppuivat pari päivää ennen pääsykoetta. Huomasin, ettei kertaamisesta ollut enää mitään hyötyä, sillä olin niin väsynyt. Olin nukkunut hyvin, mutta aivoni eivät jaksaneet prosessoida enää. Lopetin lukemisen ja kertaamisen täysin siihen hetkeen. Viimeiset päivät otin vain rennosti ja yritin saada ajatukset muualle. 

Niin tuli pääsykoepäivä. Kävin pääsykokeessa. Olin tehnyt suunnitelman, miten etenen pääsykoetta tehdessä: "vastaa monivalintoihin 5-7 kohtaan per tehtävä, vastaa vain niihin, joista olet satavarma. Tee loput tehtävät helpoimmasta vaikeimpaan." Aika loppui kuitenkin kesken. Olo oli pettynyt ja turhautunut. Kovan luku-urakan aiheuttama stressi purkautui monenlaisina tunteina. Siskoni sanoi, että pääsen varmasti sisään, koska valmistauduin hyvin ja suunnitelmallisesti. Itse olin hyvin skeptinen. 

Niin palasin töihin junan puikkoihin miltei seuraavana päivänä. Yritin olla ajattelematta asiaa. Kesäkuu meni hyvin, sain 2 viikon töiden jälkeen pitää 3 viikkoa kesälomaa. Palasin jälleen töihin heinäkuun alussa. Oli reilu viikko tulosten arvioituun julkistamiseen. 

Viimein tuli se päivä, kun tulokset julkaistiin. Olin Jodelissa seurannut keskusteluja ja spekulaatiota siitä, mistä voi arvioida omaa tulostaan tai sitä, mihin pääsi sisään tai jos ei pääsisi. Avasin opintopolun, jossa odotti iloiset uutiset: olin saanut opiskelupaikan! Tämä oli elämäni onnellisin päivä hetkeen. 

Siitä alkoi kuukauden projekti, jonka aikana piti saada töistä opintovapaata, hoitaa kaikki opintojen aloittamiseen liittyvät velvollisuudet, asunnon etsiminen Rovaniemeltä ja muutto. Kaikki palaset kuitenkin loksahtelivat paikoilleen ja elokuun puolivälissä huomasin olevani täysipäiväinen opiskelija ja asuvani Lapissa.

Ossi, 28v.

1.vsk oikkari

Tekstin määrä voi hirvittää – miten lähestyä eri materiaaleja?

 

Pääsykoemateriaalin julkaisu ja näin ollen luku-urakan aloittaminen on jo nurkan takana. Oma pääsyni oikeustieteelliseen vaati kaksi pääsykoekevättä, ja kummaltakin kerralta mieleen on jäänyt vahvasti jännitys siitä, mitä pääsykoemateriaaliin kuuluisi ja miten sitä tulisi lähestyä. Ennalta julkaistun pääsykoemateriaalin osaamisen lisäksi sisään pääseminen edellyttää myös sitä, että hakija selviytyy pääsykokeessa olevista aineistotehtävistä. Haluaisin nyt jakaa omia vinkkejäni siihen miten lähestyä pääsykoemateriaaleja. Loppuun haluaisin myös jakaa vinkkini siitä, miten lähestyä eri materiaaleja opintojen aikana. 

Ennen pääsykoemateriaalin julkaisua on mielestäni hyvä tutustua oikeudelliseen kirjallisuuteen, etenkin oikeuskirjallisuuden tekstiin. Oikeuskirjallisuuden kirjoitustyyli eroaa paljon siitä mihin on totuttu esimerkiksi lukiossa, ja teksti voi varsinkin alkuun tuntua raskaslukuiselta ja vaikeaselkoiselta. Myös monivalintoja ja oikeaa vastaustekniikkaa olisi tärkeää harjoitella jo ennen pääsykoekirjallisuuden julkaisua. Kun pääsykoemateriaali julkaistaan ei oikean vastaustekniikan opettelulle kannata enää uhrata tuhottomasti aikaa. Kaikista tärkeintä monivalintoja tehtäessä on mielestäni muistaa ettei koskaan kannata vastata, jos vastauksesta ei ole varma. Perinteisesti pääsykokeessa on vääristä monivalintavastauksista annettu miinuspisteitä. Yksi tai kaksi väärää vastausta ei vielä aiheuta kovin suurta haittaa, mutta mitä enemmän vääriä vastauksia ja sitä mukaan myös miinuspisteitä kertyy, sitä kohtalokkaammat seuraukset ovat sisäänpääsyn kannalta. 

Itselläni aineistokurssista oli paljon apua edellä mainituissa asioissa. Aineistokurssin avulla pääsin itse ensimmäistä kertaa harjoitusten kautta tutustumaan oikeudelliseen tekstiin sekä vastaustekniikkaan. Myös monivalinnat tulivat tutuiksi ja sain varmuutta niiden tekemiseen. 

Etukäteen ei voida tietää mitä ennakkomateriaaliin kuuluu. Kuitenkin artikkelit olivat osa pääsykoemateriaalia viime keväänä ja todennäköisesti ne tulevat olemaan osa myös tulevan kevään ennakkomateriaalia. Perinteisesti ennakkomateriaaliin on kuulunut kolme kirjaa, joista yksi on voinut koostua tiettyä oikeudenalaa koskevista artikkeleista.

Kun ennakkomateriaali julkaistaan on hyvä saada kokonaiskuva siitä, mitä teemoja pääsykokeessa pitäisi hallita. Itse luin ensimmäiseksi jokaisen kirjan reippaalla tahdilla läpi, jotta sain kokonaiskuvan niiden sisällöstä. En vielä tehnyt mitään merkintöjä tai jäänyt jumiin vaikeisiin kohtiin koska sille olisi aikaa myös myöhemmin. Kun nopea katsaus kirjoihin on saatu alkaa mielestäni kaikista raskain vaihe eli kirjojen pänttäys. Jaon jokaisen kirjan kolmeen osaan ja luin näitä osia vuorotellen. Kävin jokaisen osan läpi ja värikoodasin tekstistä keskisiä asioita. Esimerkiksi lait merkitsin vihreällä, käsitteet sinisellä ja listat keltaisella. Samalla tein kirjan osa-alueista ajatuskarttoja joka auttoi kehittämään selkeää kokonaisuutta asioita. Tässä vaiheessa tein myös merkintöjä kirjojen marginaaleihin keskeisimmistä asioista. Lukusuunnitelmalla on tärkeä merkitys ennakkomateriaalin opettelussa.

Jos tulevana kirjojen sijasta on esimerkiksi artikkeleita, oma suosituksena on jakaa artikkelitkin vähän pienempiin kokonaisuuksiin. Artikkelitkin voivat olla pitkiä ja pienempiä kokonaisuuksia on helpompi ottaa haltuun. 

Lait ja käsitteet on pääsykokeessa erityisen tärkeää muistaa. Itse kirjoitin kaikki lait ja käsitteet ylös erillisille lapuille ja pyrin opettelemaan ne ulkoa. Muistikortit ovat etenkin käsitteiden opettelussa käteviä.

Tärkeintä on kuitenkin kertaus. Sitä on tehtävä läpi luku-urakan mutta juuri ennen pääsykoetta on tärkeää palauttaa kaikki kevään aikana oppimasi tieto tuoreena muistiin. Itse jätin kertaamisen melko vähälle ensimmäisenä pääsykoekeväänä ja se kostautui pääsykokeessa. 

Kun ennakkomateriaalia lukiessa huomio on kiinnittynyt kirjojen ja artikkelien sisältämän tiedon sisäistämiseen, voivat aineistotehtävät tulla pääsykokeessa ikävänä yllätyksenä. Aineistotehtävät voivat tuntua haastavilta kun pääsykokeessa eteesi annetaan täysin uutta ja ennalta tuntematonta materiaalia, jota sinun täytyy siinä hetkessä soveltaa. Tärkeintä aineistotehtävien kanssa on pitää pää kylmänä. Tehtävät kannattaa käydä läpi kysymys kerrallaan, mutta jos vastauksen löytäminen tuntuu haasteelliselta tai se vie liikaa aikaa niin kannattavaa on siirtyä eteenpäin seuraavaan kohtaan etenkin monivalintatehtävissä. Pääsykokeessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen ettei yhteen tehtävään käytä liikaa aikaa, jotta ehtii vastaamaan kaikkiin kokeen kysymyksiin.

Jos aineistotehtävän aineistona on laki, lain lukujen ja pykälien otsikoita lukemalla voi nopeasti löytää sen mistä oikea vastaus on löydettävissä. Jos aineistona on esimerkiksi tuloverolaki ja kysymys koskee verotusyhtymän ja sen osakkaiden verotusta, voi pykälien otsikoita lukemalla huomata, että 15 §:n otsikkona on verotusyhtymän ja sen osakkaan verotus. Koko aineistoa on todella harvoin aikaa lukea läpi kokonaan koska aineistot voivat olla pitkiä. Vastauksen etsimistä voi helpottaa tehtävänantoon liittyvien avainsanojen etsiminen tekstistä. Tärkeintä on kuitenkin edellä mainitsemani mukaan pitää pää kylmänä. Itse ensimmäisellä hakukerralla menin paniikkiin aineistotehtävät nähtyäni ja oikeiden vastausten löytäminen tuntui mahdottomalta paniikin keskellä. Toisella kerralla tiesin paremmin mitä odottaa ja pystyin rauhassa käymään tehtävät läpi. 

Kun oikikseen oli päästy sisälle, valkeni ainakin itselleni nopeasti se tosiasia että tentteihin ei ole mahdollista opiskella kuten pääsykokeeseen. Opiskelu myös eroaa paljon lukiossa opiskelusta. Itsenäistä opiskelua ja tenttiin tulevaa materiaalia on paljon. Pääsykokeissa myös painotetaan ulkoa opettelemista, kun taas yliopistossa on tärkeää osata soveltaa opittua asiaa. Tenttialueet voivat joskus olla todella pitkiä ja lukuaikaa siihen nähden melko vähän. Tässä vielä lyhyesti omat vinkkini miten lähestyä eri materiaaleja oikiksessa opiskellessa. 

Tenttikirjallisuutta lukiessa aihetta käsittelevän lain pitäminen auki esim. viereisellä välilehdellä on itselleni ollut kätevää. Jos tenttikirjallisuus käsittelee esimerkiksi kiinteistön myyntiä kannattaa maakaari pitää lähettyvillä. Tenttikirjallisuudessa harvoin avataan kokonaisuudessaan kaikkia lain pykäliä ja usein niihin on viitattu tekstissä pykälänumero mainitsemalla. Kannattaa lukiessa tarkistaa miten viitattu pykälä on kirjoitettu lakiin kokonaisuudessaan. 

Luentojen aikana kannattaa tehdä omia muistiinpanoja tai ajatuskarttoja, jotta asiat jäävät paremmin mieleen. Tämä myös ainakin omalla kohdallani helpottaa keskittymään aiheeseen. Tenttiin valmistautuessa opiskelukavereiden kanssa kertaamisesta ja vanhojen tenttikysymysten katselusta voi myös olla apua. Voitte esimerkiksi yhdessä käydä läpi vanhoja tenttikysymyksiä ja pyrkiä palauttamaan mieleen tenttikirjallisuudesta ja luennoilta oppimaanne. 

Toivon että antamistani vinkeistä on hakijoille apua tulevaan rutistukseen. Tärkeintä on kuitenkin pitää mielessä se että jokainen hakija on oma yksilönsä. Näin ollen jokainen oppii eri tavoilla ja onkin erityisen tärkeää tietää itselleen sopivimmat oppimistekniikat ja luottaa niihin. Ihan hurjasti tsemppiä kaikille tulevaan kevääseen! Toivottavasti tavataan opintojen merkeissä.

- Anna Tapanainen  

Motivaatio pääsykoekevään avaintekijänä

 

Pääsykoemateriaalin julkaisu lähestyy hurjaa vauhtia päivä päivältä ja nyt onkin sopiva hetki alkaa henkisesti asennoitumaan luku-urakkaan. Olen itse sitä mieltä, että pääsykokeisiin lukemisessa ratkaisevassa asemassa on motivaatio, sillä luku-urakka on raskas ja vaativa. Lukeminen päivästä toiseen on uuvuttavaa, mutta motivaation ollessa kohdillaan voi pääsykoekeväästä myös nauttia!

 

Motivaation ylläpitäminen kuukauden ajan voi hetkittäin olla vaikeaa ottaen huomioon sen työmäärän, mitä sen lukuajan aikana pitää pystyä tekemään. Tärkeää onkin pitää itsellä kirkkaana mielessä se tavoite ja unelma, minkä vuoksi niihin pääsykokeisiin luetaan. Voit esimerkiksi kirjoittaa lukuympäristöösi tsemppaavan muistilapun, joka muistuttaa sinua jokaisena lukupäivänä siitä kaikesta, minkä voit tavoittaa tekemällä kaikkesi pääsykokeiden eteen. Kun tavoite on kirkkaana mielessä, on helpompi saada motivoitua itseä lukemiseen. Jos tsemppimuistilaput toimivat sinulla, voit tavoitteen lisäksi kirjoittaa esille myös muita voimaannuttavia tsemppilauseita. 

 

Oikiksen pääsykokeisiin luku on iso prosessi, joten monilla voi olla helpompaa pätkiä se pienempiin välitavoitteisiin, jotka saavuttamalla olet hetki hetkeltä lähempänä päätavoitetta eli pääsykokeissa onnistumista ja oikikseen sisäänpääsyä. Yksi hyvä välietappi lukuaikana on harjoituspääsykoe, jolloin voit palkita itsesi sinua motivoivalla tavalla heti harjoituspääsykokeen jälkeen. Merkitystä ei ole sillä, miten harjoituspääsykoe on mennyt, vaan itsensä palkitsemisen arvoista on jo se, että on jaksanut lukea harjoituspääsykokeeseen asti. Jos sinulle toimii suurempi määrä välitavoitteita, niin voit pilkkoa lukemisen myös lukuvaiheiden mukaan ja palkita itseäsi jokaisen lukuvaiheen suorittamisen jälkeen. 

 

Motivaation ylläpitämiseksi voi myös hyödyntää konkreettisia palkintoja. Jos sinulle toimii joka päivä pieni suklaapatukka hyvänä energian- ja motivaationlähteenä niin sitten on todellakin hyväksyttävää syödä joka päivä suklaata. Tai voit esimerkiksi palkita itsesi lukuviikon päätteeksi tilaamalla ruokaa lempiravintolastasi. On monia tapoja hemmotella ja konkreettisesti palkita itseäsi, joten valitse niistä juuri ne, jotka koet tarpeelliseksi lukemisessa jaksamiseen. 

 

On ehdottoman tärkeää muistaa lukuaikana myös vapaa-aika, jotta jaksaa motivoitua lukemaan silloin kun pitää lukea. Pääsykokeisiin lukemisessa ihanteellista ei ole se, että luet niin monta tuntia päivässä joka ikinen päivä, ettet kerkeä lukuajan ulkopuolella tekemään muuta kuin nukkumaan. Olen kuullut monia tarinoita, kuinka jotkut ovat epäonnistuneet pääsykokeessa sen takia, että he ovat itseasiassa lukeneet liikaa ja laiminlyöneet vapaa-ajan täysin. Itse tykkäsin viime keväänä lukemisen ulkopuolella esimerkiksi käydä kävelylenkeillä koirien kanssa, tai iltaisin katsomassa elokuvaa ystäväni luona. Nämä molemmat keinot toimivat itselläni täydellisenä vastapainona lukemiselle, jolloin jaksoin lukea paremmin silloin kun oli luettava. Älä siis missään nimessä unohda tulevana keväänä vapaa-aikaa, vaan lisää motivaatiota lukemiseen täyttämällä lukuajan ulkopuolinen aika sinulle mieluisalla tavalla.

 

Vaikka kevääseen kuinka hyvin valmistautuisi, niin lukuaikana tulee mahdollisesti vastaan myös niitä hetkiä, kun motivaatio on alhaalla. Oma motivaationi horjui aika paljonkin pääsykoekevään aikana, varsinkin siinä noin puolen välin tienoilla. Käymälläni valmennuskurssilla painotettiin paljon sitä, kuinka sinun olisi pakko lukea ainakin kahdeksan tuntia päivässä pääsykokeisiin, jotta sinulla olisi mitään mahdollisuutta päästä sisään oikikseen. Itselläni aivot eivät yksinkertaisesti pystyneet lukemaan kahdeksaa tuntia päivässä, vaan monesti tuntui, etten jaksanut enää 6-7 tunnin jälkeen keskittyä lukemiseen. Voisin arvioida, että päivät, jolloin totisesti luin vähintään kahdeksan tuntia pääsykokeeseen jäi yhden käden sormilla laskettavaksi määräksi. Tämän vuoksi noin puolessa välin lukuaikaa motivaationi lukemiseen hiipui, kun ajattelin, etten millään voi päästä sisään kouluun tällä lukumäärällä. Yksi ystäväni kuitenkin sanoi minulle, että ei kukaan pääsykokeessa kysy, että montako tuntia olen lukenut vaan tärkeämpää on, että lukee sen määrän mihin itse yksinkertaisesti parhaimmillaan pystyy. Näin ollen sain lisää motivaatiota jatkaa lukemista, ja se motivaatio lopulta avasi minulle koulupaikan. 

 

- Matleena Törmäkangas

Neljä pääsykoekevättä

Mun tie Artistiksi vei yhteensä neljä pääsykoekevättä, paljon epäonnistumisia ja sen yhden ison onnistumisen, joka lopulta avasi oikiksen ovet. Olin jo yläasteella varma, että haluan opiskella yliopistossa oikeustieteitä, mutta lukiossa opiskelu ei kiinnostanut ja pääsin kirjoituksista rimaa hipoen läpi. Pidin lukion jälkeen välivuoden, koska kirjoituksien jälkeen omat resurssit ei riittänyt pääsykokeeseen panostamiseen.

Hain vuonna 2020 ensimmäisen kerran ja silloin pääsykoe järjestettiin koronan vuoksi kahdessa osassa. Ensimmäinen osa tehtiin etänä kotona ja se sisälsi pelkästään monivalintoja. Oma lukeminen ja valmistautuminen oli todella vaatimatonta, sillä henkilökohtaista elämääni varjosti kuluttava ihmissuhde. Jäin kokeessa miinuspisteille ja pettymys oli suuri. En osannut olla itselleni armollinen. Toisella hakukerralla olin päättänyt, että jätän kaiken muun elämän tauolle ja panostan täysillä pääsykoekevääseen. Sama ihmissuhde vei kuitenkin lopulta kaiken energian ja jouduin jättämään lukemisen kesken. Tällä kertaa en jäänyt miinuspisteille, mutten kuitenkaan päässyt monivalintaleikkurista läpi. Pettymys oli vielä suurempi kuin edellisenä vuonna, vaikka todellisuudessa en olisi pystynyt tehdä mitään toisin.

Kolmantena keväänä päätin, että tämä on se vuosi, kun pääsen sisään. Olin vihdoin päässyt eroon tästä surullisen kuuluisasta ihmissuhteesta ja halusin näyttää kaikille mihin pystyn. Panostin ihan täysillä, ostin takuu valmennuskurssin ja luin hulluja määriä. En pitänyt vapaata juuri ollenkaan ja olin varma, että tänä vuonna osaan tarpeeksi. Jäin kuitenkin muutaman pisteen päähän koulupaikasta. Tuntui, että koko elämä romahtaa ja etten ole tarpeeksi hyvä tai viisas oikikseen. Oli vaikeaa katsoa vierestä, miten muut, vähemmän hakeneet pääsivät sisään ja itse jäin jälleen ulkopuolelle.

Neljäntenä ja viimeisenä hakukeväänä olin jo lähes luovuttanut. Tein yhteishaun viimeisenä päivänä, koska en ollut varma pystyisinkö enää ottamaan uutta pettymystä vastaan ja siksi en ollut varma haluanko edes enää yrittää. Luku-urakan aikana olin paljon armollisempi itselleni. Luin juuri sen verran, kun oma jaksaminen riitti ja pidin paljon vapaapäiviä. Koen, että tämä “hällä väliä” -asenne oli mun kohdalla avain sisäänpääsyyn. Pääsin eroon ylimääräisestä stressistä ja paineesta ja siten opiskellut asiat jäi paremmin mieleen. Lopulta neljännellä kerralla Lapin yliopiston ovet aukesivat ja vihdoin pääsisin elämään omaa unelmaa.

Ajattelin pitkään, että hukkaan elämääni näin monella välivuodella, mutta jälkeenpäin ajateltuna pääsin kerryttämään arvokasta työkokemusta, matkustelemaan ja panostamaan täysillä omaan harrastukseeni, ratsastukseen. Nyt olen pystynyt hyvillä mielin jättämään kyseiset asiat tauolle ja keskittymään elämään opiskelijaunelmaa.

 

Muistakaa, että mahdolliset monet hakukerrat ei tee teistä yhtään huonompia. Ei kukaan kysele enää sisäänpääsyn jälkeen montako kertaa hait, vaan kaikki aloittavat samalta viivalta. Tsemppiä kaikille pääsykoekevääseen! Olkaa armollisia itsellenne ja älkää luovuttako unelmienne suhteen. <3

 

 

-Nelly

 

Keskittymisvaikeudet ja oikeustiede

 

Pääseekö oikikseen, jos on adhd? Pärjääkö oikiksessa jos on keskittymisvaikeuksia? Nyt puhuu keskittymisvaikeuksien kokemusasiantuntija (ei millään tapaa asiantuntija), ja vastaan molempiin kysymyksiin kyllä! Oikeustiede ja keskittymisvaikeudet ovat täysin mahdollinen ja toteutettavissa oleva yhdistelmä!

Oma historiani keskittymisvaikeuksien kanssa on nimellisesti melko lyhyt. Huomasin ongelmani tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ensimmäistä kertaa kunnolla lukiossa, kun itsenäisen työn määrä lisääntyi yläasteeseen nähden. Lukion lopussa tuli ensimmäiset epäilyt adhd:sta, ja nyt olen menossa tutkimuksiin. En siis itse ehtinyt kovin miettimään, olisiko minusta opiskelemaan oikeustieteitä, ennen kun jo hain. Keskittymishäiriöiden ympärillä on stigmaa, jonka vuoksi moni ajattelee, ettei vaativammilla aloilla pärjäisi keskittymishäiriön kanssa. Mutta asiahan ei ole näin, keskittymiskyky ja älykkyys eivät liity toisiinsa.

Henkilökohtaisesti pääsykokeisiin opiskelustani ei tullut mitään. Osasin opiskella, mutta en osannut käsitellä keskittymishäiriötäni niin, että pystyisin opiskelemaan kymmentä minuuttia pidempiä ajanjaksoja. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla oli edessä tilanne, jossa minulla oli paljon materiaalia, johon piti keskittyä, eikä aineiston silmäily riittänyt. Onneksi pääsin lopulta todistuksella sisään, ja olen nyt melkein vuoden ajan opetellut keinoja, joilla pystyn opiskelemaan. Toki joudun ehkä näkemään hieman muita enemmän vaivaa.

Koska keskittymisvaikeudet ovat jo valmiiksi vaikeita, annan teille nyt tarjottimella muutamia keinoja, jotka ovat auttaneet minua. Koska keskittymisvaikeudet ovat yksilöllisiä, se mikä toimii minulla, toimii sinulla 50% varmuudella (joko toimii, tai ei). Omien keinojen löytäminen saattaa viedä kauankin aikaa, mutta minun vinkeilläni voi lähteä kokeilemaan.

1. Etsi ja muokkaa itsellesi ympäristö, joka tarjoaa aivoillesi tarpeeksi, mutta ei liikaa stimulaatiota

Oikean ympäristön luominen on minulle tärkeää. Opiskelen usein kirjastossa, mutta myös muissa paikoissa välillä. Kotona on aivan liian helppoa keskittyä kaikkeen muuhun. Avainasemassa minulle on se, että silmille ei ole materiaalin lisäksi muuta nähtävää. Eli jos katse alkaa harhailla tietokoneesta, vastassa on optimaalisessa tilanteessa seinä. Ikkunasta taas voisi katsella maisemia useita tunteja. Toisaalta koen, että minun täytyy keskittyäkseni stimuloida aivojani lisää. Tähän toimii minulla vieraskielinen musiikki, etenkin räppi, josta ei ymmärrä, mutta jota kuulee.

 

2. Löydä itsellesi sopiva päivärytmi 

Käytännössä ei ole merkitystä, alkaako päiväsi kello 8.00 vai 19.00. Kunhan itse löydät rutiinin, tai sinulle toimivan päivärytmin. Minä olen aamuopiskelija. Myöhemmin illalla ajatus karkaa vähän liian herkästi. Mutta kuten sanoin, ei ole merkitystä, onko rytmisi kuin muilla. Rytmin olemassaolo auttaa kuitenkin paljon.

3. Kun et opiskele, unohda opiskelu

Kun lopetat opiskelut tietyltä päivältä, anna mielesi ja aivojesi levät. Suuri osa oppimisesta tapahtuu alitajuntaisesti silloin, kun et aktiivisesti opiskele. Mikäli minulla on ollut hankalaa keskittyä, opiskelu tai paine opiskella pyörii jatkuvasti mielessä. Mieli kuitenkin lepää enemmän ja stressitasot, jos tietoisesti lopettaa opiskelun ja siirtyy muuhun tekemiseen. Tämä on usein ongelma monelle keskittymishäiriöiselle.

 

Loppuun haluan vielä kannustaa tarttumaan unelmiin. Jos jotain haluaa todella tehdä, ei mikään ole esteenä. Toki keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua, mutta eivät tee siitä mahdotonta. Tsemppiä kevääseen!

Rakkaudella, Jensku

Selviytymiskeinot jännitykseen

Haluaisin antaa omat vinkit siihen, miten selviytyä jännityksestä koetilanteissa. Tällä viikolla ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet kevään osalta, jotka ovat monelle jännittäviä tilanteita. Toukokuussa pidettävä pääsykoe on myös sellainen koe, jossa paineet kasvavat ja jännitys tiivistyy. Osa vinkeistäni ovat ennakollisia, toiset taas ovat koetilanteessa olevia vinkkejä jännityksestä selviytymiseen. 

Jännitys on luonnollinen tunnereaktio, jossa epäonnistumisen esimerkiksi pelko tai paine suorituksesta luo fyysisiä oireita kuten hikoilua, sydämen tykytystä tai käsien vapinaa, taikka psyykkisiä muutoksia, kuten ahdistuneisuutta, halua paeta tilanteesta tai keskittymiskyvyn heikkenemistä. Jännittäminen on tunnereaktio, joka esiintyy monilla haasteellisiksi koetuissa tilanteissa. Siitä ei pääse eroon, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

Tässä ovat minun vinkit jännitykseen:

1. Valmistautuminen

Koska jännittäminen esiintyy tilanteissa, jotka koetaan haasteellisiksi, materiaalin tunteminen lisää itsevarmuutta ja siten jännitys helpottaa. Kannattaa siis hyödyntää koko aika lukemiseen, kun valintakoemateriaalit julkaistaan.

2. Asennoituminen

Ei ole realistista, että kokeessa ei tulisi kohtaa, jonka kokee haastavaksi. Täten on hyvä asennoitua ennen pääsykokeeseen menoa siihen, että kokeessa tulee vastaan sellainen tehtävä, jonka kokee haastavaksi. Kun on etukäteen asennoitunut siihen, että vastaan voi tulla tehtävä, jota ei osaa, kokeessa ei tule paniikkia siitä, ettei osaa.

3. Mieliharjoitukset

Asennoitumista hieman täydentää mieliharjoitukset. Kannattaa alusta asti kuvitella itsesi koetilanteessa. Jos olet jo aikaisemmin osallistunut pääsykokeisiin tai ylioppilaskokeisiin, voit kuvitella millainen tila on sisältä ja itsesi kävelemässä paikallesi. Tämän jälkeen voit kuvitella itsesi aloittamassa kokeen tekemisen sekä millainen ympäristö on. Kannattaa myös etukäteen kuvitella millainen tunnetila on, jos eteen tulee kysymys, johon et osaa vastaa sekä miten selviydyt tilanteesta. Tämä oli itselleni suuri apu ennen pääsykokeisiin osallistumista. Kuvittelin läpi luku-urakan, miten reagoin, jos en osaa vastata tiettyyn kysymykseen.

4. Rentoutuminen

Ennen koetilannetta on tärkeää, että on saanut levättyä edellisenä iltana. Hyvien yöunien lisäksi on tärkeää, että edellisenä iltana ottaa rennosti. Väsynyt mieli ja koejännitys muodostavat yhdessä hyvät antimet paniikkiin, jonka vuoksi on tärkeää rentoutua koetta edeltävänä iltana.

5. Hengitysharjoitukset

Ennen kokeen alkamista taikka kokeen aikana on hyvä tehdä hengitysharjoituksia, jos alkaa jännittää. Tällöin voidaan ehkäistä jännityksen fyysisiä oireita taikka selviytyä niistä. Kolmiohengitys on minun lempihengitysharjoitukseni; siinä hengität syvään 3 sekunnin ajan, pidätät hengitystä 3 sekunnin ajan sekä hengität ulos 3 sekunnin ajan.

Tsemppiä hurjasti pääsykoelukemisiin taikka ylioppilaskirjoituksiin. Toivottavasti tästä oli hieman apua jännitykseen. Muistathan, että jännittäminen on luonnollista eikä siltä voi välttyä. Kuitenkin, jos jännittäminen haittaa merkittävästi elämistä, siihen voi saada apua ammattilaiseltakin.

- Solin Uaesa

 Valmistautuminen ja asennoituminen luku-urakkaan 

 

Tarkastelen tässä, niin yleisesti kuin henkilökohtaisesti, erilaisia menetelmiä, joita voi ja kannattaakin hyödyntää itselleen sopivalla tavalla ennen pääsykoemateriaalien julkaisemista. Sekä lyhyesti siitä, miten asennoitua luku-urakkaan.  

Lopullisen päätöksen oikikseen hakemisesta tein pari päivää ennen yhteishaun päättymistä, joten aikaa valmistautumiseen ennen pääsykoemateriaaleja jäi noin kuukauden verran. Hain siis ensimmäistä kertaa. Olin kuitenkin lukenut pari vuotta sitten Kiinteistövälittäjän käsikirjan, ja perehtynyt kiinteistölainsäädäntöön. Näin ollen ns. oikeudellinen lukutaito oli suhteellisen tuttua jo entuudestaan. Tämä on tärkeää tietysti luetun ymmärtämisen kannalta, ja ilman sitä oppiminen on haastavaa. Etenkin, jos haet ensimmäistä kertaa, suosittelen ehdottomasti lukemaan oikeuskirjallisuutta, sillä vähäinenkin määrä on tyhjää parempi. 

Myöskin mahdollisimman realistinen itsereflektio on tärkeää etenkin omien heikkouksien tunnistamiseksi. Itselläni nämä olivat opiskelutekniikka ja lukunopeus. Etsinkin mahdollisimman paljon tietoa eri opiskelutekniikoista useista lähteistä, ja valitsin niistä itselleni parhaimmat tai oikeastaan ne, mitkä tuntuivat parhaimmilta. Valintani osoittautuivat lopulta erinomaisiksi. Puolestaan lukunopeuteeni en voinut kuukauden aikana juurikaan vaikuttaa. Toisin sanoen, tunnista mahdolliset heikkoutesi ja pyri kehittämään itseäsi etenkin niiden osalta. Tarkoituksena onkin, että luot itsellesi parhaat mahdolliset “olosuhteet” pääsykokeessa menestymiselle. Opiskelu- ja vastaustekniikat ja muut seikat on hyvä olla kunnossa jo ennen materiaalien julkaisua, jotta voi keskittyä olennaiseen eli lukemiseen, eikä aikaa kulu ns. turhaan edellä mainittujen seikkojen selvittämiseen. 

Tehtävien tekeminen ja niihin harjaantuminen on olennaista. Monivalintatehtävissä korostuu erityisesti luetun ymmärtäminen ja huolellisuus. Muun muassa sanojen “aina, vain, ja” ym. kanssa on syytä olla tarkkana. Aineistoihin perustuvat monivalinnat auttavat tämän lisäksi tiedonhakuun. Säädöksen osien, lukujen ja pykälien otsikoista selviää yleensä varsin helposti, mistä oikea vastaus kysymykseen löytyy. Tärkeää on myös havaita, onko esim. 1 § mukaiseen säännökseen poikkeuksia 2 §:ssä, ja soveltuuko säännös tapaukseen. Näitä on syytä harjoitella, ja etenkin luottamus omaan tekemiseen ja osaamisen kasvaa tehtävien tekemisen myötä. Sama pätee myös oikeustapauksien kannalta. Vastaustekniikka, oikeudellisen ongelman löytäminen ja sen ratkaiseminen nousevat keskiöön. Kuten varmaan tiedättekin, oikeustapausten vastaustekniikka on seuraavanlainen. Ensinnäkin tulee mainita soveltuva säännös. Toiseksi on käytävä läpi tapauksen relevantit seikat ja tosiasiat sekä, miten säännös soveltuu tapaukseen. Lopuksi näiden perusteella tehdään johtopäätös.  

On tärkeää, että sinulla on opiskelu- ja vastaustekniikat selvillä hyvissä ajoin sekä olet harjoitellut erilaisten tehtävien tekemistä, ja osaamisesi sekä itseluottamuksesi on kasvanut niiden myötä. Lisäksi etenkin vanhoja pääsykokeiden tarkastelu arvosteluperusteineen on tärkeää, sillä niistä käy ilmi vaadittava taso mm. vastauksien tarkkuuden osalta. Arvosteluperusteiden tuntemisen avulla kykenet hahmottamaan pääsykokeessakin sen, mitä sinulta vaaditaan kunkin tehtävän osalta. Tämän avulla huomaat luku-urakankin aikana etenkin materiaalin olennaiset seikat, mikä auttaa luetun kokonaisuuden ymmärtämisessä ja jäsentelyssä. 

Tosin pääsykokeessa menestymiseen vaikuttaa muutkin seikat. Mielestäni yksi keskeisimmistä on etenkin asennoituminen luku-urakkaan. Tärkeää on osata vastata itselleen, miksi haen oikikseen. Tämän ollessa selvää, motivaatiota harvoin tarvitsee etsiä, ja myös sinnikkyydellä pääsee pitkälle. Pääsykokeeseen kannattaa suhtautua sellaisella asenteella, että sisälle mennään. Se, että epäilee itseään ja kykyjään, ei auta pääsykokeessa menestymiseen, pikemminkin päin vastoin. Pystyt parempaan kuin luulet! 

Asenteesi, ja edellä mainittujen seikkojen ollessa kohdillaan, olet etulyöntiasemassa ja vahvalla pohjalla luku-urakan aloittamiseen. Kaiken perusta on se, että asenteesi ja motivaatiosi on kunnossa. Valmistaudu siis itsellesi parhaalla mahdollisella tavalla luku-urakkaan ja aloita valmistautuminen nyt!  

                                                                                                                   

- Roope Karjalainen