lauantai 13. toukokuuta 2017

Viimeisiä päiviä viedään

Viikkojen luku-uurastus alkaa tulla jännittävään päätökseensä, kun pääsykokeeseen on enää vain muutama päivä aikaa. Nyt on siis aika aloittaa henkinen valmistautuminen tiistaita varten, jotta pystyt koepäivänä tekemään parhaan mahdollisen suorituksesi.

Pääsykoetta edeltävät viimeiset päivät ovat yhtä tunteiden turbulenssia: vatsassa velloo kytevä jännitys, eikä oikein tiedä miten päin pitäisi olla. Juuri kun onnistuu rentoutumaan hetkeksi, epätoivo valtaa mielen ja saa taas vakuuttuneeksi siitä, ettei muista tai osaa yhtään mitään. Toisaalta myös helpotuksen tunteminen kohta päättyvästä stressaavasta ajanjaksosta on hyvinkin normaalia. Monet käyvätkin läpi koko laajan tunteiden kirjon ja kaikenlaiset ajatukset pyörivät päässä, mutta tässä vaiheessa pitää kuitenkin olla selvää, ettei kukaan saa luovuttaa! Jos olet valmistautunut huolella ja tehnyt lukuaikana parhaasi, tiedät ja osaat enemmän asioita kuin uskotkaan. Siinäkin tapauksessa, että valmistautuminen olisi hapuillut jossain kohtaa, muista, ettet voi ikinä tietää mitä kokeessa kysytään! Koetehtävät saattavat olla juurikin sinun ominta osaamisalaasi.

Viimeisinä päivinä itse pääsykoeasioiden opiskeleminen jää monilla taka-alalle, mutta kokeeseen voi ja kannattaa valmistautua myös muulla tavoin. Itse en enää kolmeen viimeiseen päivään pystynyt lukemaan jännitykseltäni ollenkaan, vaikka epätoivoisesti yritinkin kerrata käsitekorttejani ja selailla kirjojen sivuja. Jos oma jännityksesi pysyy paremmin hallussa pysymällä kirjojen ääressä ja viimeiseen asti pänttäämällä, tee niin. Uskalla kuunnella itseäsi! Monille kuitenkin lukemisen lopettaminen kokonaan muutamaa päivää ennen h-hetkeä on ollut oikea ratkaisu, ja se toimi myös minulla.

Kokeessa tarvittavia asioita,
tottakai tärkeysjärjestyksessä
Viimeisinä päivinä keskityin miettimään koepäivän suoritustani, ja kävin mielessäni läpi koko pääsykoepäivän. Suosittelenkin miettimään päivälle kaiken valmiiksi, jottei turhista asioista synny stressiä. Tein itselleni konkreettisen listan asioista, joita tarvitsen mukaan kokeeseen ja pakkasin tavarani valmiiksi. Selvitin hyvissä ajoin nopeimman reitin koepaikalle ja varasin (liian) paljon aikaa mahdollisia eksymisiäni varten. Mietin myös kokeessa mahdollisesti eteen tulevia tilanteita, ja pohdin ratkaisuja niihin. Yritin ennakoida ja välttää yllätyksien aiheuttamaa paniikkia. Kun kaikki käytännön asiat olivat järjestyksessä, käytin loppuajan itseni psyykkaamiseen. Älä anna koko kovan uurastuksesi valua hukkaan vain, koska epäilet itseäsi ja osaamistasi! Pää tuntuu uskomattoman tyhjältä ennen koetta, mutta luota siihen, että tositilanteessa tiedot tulevat aivoistasi kuin itsestään. On uskomatonta, kuinka tarkasti asioita muistaa, kun niitä on päntännyt, kerrannut ja tahkonnut päähänsä useita kertoja.

Itse koetilanteessa pyri pitämään pääsi kylmänä, ja lue ohjeet tarkasti (sekä useaan otteeseen). Älä hätäänny tai heitä hanskoja tiskiin, jos ensisilmäyksellä koe tai joku tehtävistä vaikuttaa vaikealta. Aloita itsellesi helpoimmasta tehtävästä ja kerää itsevarmuutta. Kun ensimmäinen tehtävä on tehtynä, jännityskin on saattanut hieman helpottaa ja alkaa muistaa asioita niihin vaikeimpiinkin tehtäviin!

Suosittelen vastauksien hahmottelemista ajatuksiesi jäsentelemiseksi ja tärkeiden pointtien unohtamisen ehkäisemiseksi. Neuvoisin keskittymään yhteen vastaukseen kerrallaan, jottei käy yhtä köpelösti kuin allekirjoittaneelle hätähousulle. Pyörittelin papereitani pyörremyrskyn lailla ja saatoin keskeyttää yhteen tehtävään vastaamisen vain aloittaakseni toisen tehtävän. Tämä kostautui lopulta siinä, että olin kirjoittanut epähuomiossa kaksi eri tehtävää samalle konseptille, ja jouduin kirjoittamaan toisen vastauksistani kokonaan uudelleen. Siinä käsi katkeamispisteessä kirjoittaessani en voinut kuin miettiä, kuinka ohjeiden lukemista ja huolellisuutta ei voi tähdentää liikaa.

Kaikesta valmistautumisestani huolimatta kaikki ei siis kuitenkaan mennyt niin kuin Strömsössä, mutta uskon tekemäni ajatustyön auttaneen minua virheeseeni suhtautumisessa. En luovuttanut kämmini takia vaan päätin painaa kahta kauheammin, ja onneksi niin. Ovet tiedekuntaan aukesivat ja yksi elämäni parhaimmista sekä ikimuistoisimmista vuosista alkaa olla nyt takanapäin. Ensi syksynä se voit olla sinä, joka nauttii toinen toistaan hauskemmista fuksihärdellin ja Artiklan tapahtumista, joka käy tervehtimässä joulupukkia ja joka saa jalkaansa ne kuuluisat bolognanpunaiset haalarit.
Odotan innolla pääseväni yhdessä fuksikapteeni-kollegani Laurin kanssa tapaamaan mahdollisimman monet teistä ja johdattamaan teitä läpi artistimaisen vuoden.



Uskomattoman paljon tsemppiä tiistaihin ja toivottavasti nähdään syksyllä!


Tuulia Putkonen
Fuksikapteeni 2017-2018




Pääsykokeen jälkeen olet enemmän kuin tervetullut juhlimaan kanssamme LeBonkiin Helsinkiin tai Toipparille Rovaniemelle!
Bileissä sinulla on tilaisuus tutustua mahdollisesti tuleviin fuksitovereihisi sekä jo hieman vanhempiin tieteenharjoittajiin!

Helsinki:
https://www.facebook.com/events/1910846155825546/

Rovaniemi:
https://www.facebook.com/events/232678157215650/

maanantai 8. toukokuuta 2017

Kaikki irti pääsykoekeväästä

Tasan vuosi sitten istuin jälleen yhden päivän Lapin yliopiston oikeustieteellisen pääsykoekirjojen ääressä. Kaupungilla liikkuessani katselin vappuriennoissa vaeltavaa haalarikansaa ajatellen, että ensi vuonna aion viettää ensimmäistä opiskelijavappuani bolognanpunaisissa haalareissa.

Olen Emilia Maansaari, 20-vuotias oululaislähtöinen ensimmäisen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Oikiksen pääsykokeessa olen istunut kaksi kertaa. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kävin ns. katsomassa kokeen kevyemmällä lukemisella ja viime keväänä välivuoden jälkeen sitten toisen ja viimeisen kerran.

Olette saaneet lukea opiskelijoiltamme aiemmista blogipäivityksistä hyviä motivaatiota ja lukutekniikoita käsitteleviä vinkkejä. Pääsykoe alkaa jo lähestyä, joten on hyvä alkaa valmistautua viimeisten viikkojen rutistukseen. Viimeiset viikot ovat monen pyrkijän kohdalla ne ratkaisevat, sillä silloin kertaamisen myötä oppiminen syvenee. Itsekin sisäistin asiat kunnolla vasta viimeisillä viikoilla.

Muutin lukutekniikkaani loppua kohden siten, että siirryin nopeammasta yleiskuvan antavasta lukemisesta tarkempaan ja hitaampaan lukemiseen. Kävin samalla läpi muistiinpanoja ja tarkistin, että olin varmasti käynyt läpi jokaisen asian artikkeleista. Jokaista asiaa ei pidä tai voikaan opetella ulkoa, mutta itse huomasin että tärkeimmät lauseet ja pääsäännöt jäivät lähes sanatarkasti mieleeni, kun niitä vain tarpeeksi kertasi. Viimeisillä viikoilla aloin myös siirtää kertaamista itse kirjoista enemmän omiin muistiinpanoihini ja tekemiini käsitelistoihin.

Artiklan tehtävävihkoon tartuin vasta, kun olin lukenut jo useamman viikon. Pelkkä pääsykoekirjojen lukeminen alkoi viimeisillä viikoilla tuntua jo hieman puuduttavalta, joten oli hyvää vaihtelua opiskella tehtäviä tekemällä. Jos vain mahdollista, kertaamiseen kannattaa hyödyntää myös muiden apua. Kertasimme viimeisellä lukuviikolla oikikseen hakevan kaverini kanssa tekemistämme tiivistelmistä yhdessä koko alueen läpi. Kyselimme toisiltamme käsitteitä sekä kävimme tehtäviä läpi. Kun opettaa tai selittää muille, oppii myös itse tehokkaasti.  

Pääsykoekeväänä jaksamista ja stressinsietokykyä todella koetellaan. Stressiä ei kannata säikähtää, sillä jokainen täysillä oikikseen hakeva kohtaa haasteita kevään aikana. Niiden ei kuitenkaan saa antaa lannistaa liikaa, vaan kannattaa keskittyä positiivisiin asioihin. Kysy itseltäsi esimerkiksi ”Mitä uutta opin tänään?” tai ”Mitä voin tehdä, että osaan tämän asian ensi viikolla vielä paremmin?”.

Lukemisen täytyy mennä oman jaksamisen ehdoilla. Levossa aivot käsittelevät oppimaasi, joten riittävä uni ja tauot lukemisen aikana ovat erittäin tärkeitä. Aivosi eivät jaksa keskittyä montaa tuntia putkeen, vaan on tärkeää pitää noin 15 minuutin taukoja lukutuntien välissä. Itse pidin välillä pidempiäkin taukoja ja saatoin lähteä kesken lukemisen vaikkapa tunnin lenkille ja sen jälkeen taas jatkaa lukemista.

Oikikseen pääsee joka vuosi hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. Omaa tekemistä ei siis kannata vertailla liikaa muihin. Jouduin muistuttamaan tästä itseäni useaan kertaan pääsykoekevään aikana, sillä toisin kuin monet muut, en itse noudattanut tarkkaa lukusuunnitelmaa tai kellottanut lukemistani.  Pidin kiinni siitä, että sain päivässä tietyn kokonaisuuden tai sivumäärän opiskeltua, mutta esimerkiksi lukuaikani saattoi vaihdella paljonkin. Olette varmasti tehneet tänä keväänä jo paljon töitä, joten luottakaa itseenne ja tsempatkaa vielä viimeisetkin viikot!

Emilia Maansaari

Valmennuskurssituutori

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Vinkkejä viime metreille

Viimeistään tässä vaiheessa pääsykoeurakkaa kirjat on varmasti luettu jo useampaan otteeseen läpi. Viimeisten viikkojen aikana kannattaa kuitenkin muistaa, että lukemisen laatu on tärkeämpää kuin määrä. Annan seuraavassa vinkkejä aivan pääsykoevalmistautumisen loppumetrejä ajatellen.

1. Tärkeiden asioiden korostaminen: Tässä vaiheessa luku-urakkaa suurella osalla on varmasti tehtynä erilaisia alleviivauksia, muistiinpanoja, miellekarttoja tai muuta muistamisen apuna toimivaa. Erilaisten työstämistekniikoiden taustalla on halu muistaa tietyt olennaiset asiat kirjasta. Kertaamisvaiheessa tärkeää on käydä läpi opettelemiasi asioita ja painaa ne paremmin mieleen. Kertausvaiheessa koko kirjan lukeminen sanasta sanaan ei ole enää mielekästä. Kertaamisella tarkoitetaan opeteltujen asioiden mieleen palauttamista. Olit sitten tehnyt viivauksia, miellekarttoja, kuvia, muistilappuja - mitä ikinä, niin tässä vaiheessa tarkoituksena on käydä läpi näitä asioita, joita olet itsellesi poiminut kirjasta tarkempaa opettelua varten. Uskalla siis lopettaa kirjan lukeminen ja siirry kertaamaan!

2. Oman oppimisen tekniikat: Pääsykoeopiskelussa on tärkeää hahmottaa omat oppimistekniikat ja hyödyntää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Joillekin muistamisen avuksi toimii asian ymmärtäminen ja konkretisoiminen mahdollisimman pitkälle, toisille taas listamainen ulkoluku. Joillakin on valokuvamuisti ja jotkut muistavat kuulemansa. Toisille jäävät päähän numerot, toiset muistavat vierasperäiset sanat. Omaa oppimista kannattaa hyödyntää myös kertausvaiheessa. Mieti, millä tavalla itse muistat asiat parhaiten. Jos omaat valokuvamuistin, käy läpi esimerkiksi piirtämäsi miellekartat ja muistele, miltä ne näyttivät, mitä niissä luki. Voit myös yhdistellä eri tekniikoita.

3. Testaa osaamistasi: Kerratessa ei kannata tuudittautua pelkkään lukemiseen tai muistiinpanojen "katseluun". Kertaamisessa on tärkeää, että ajattelutyötä tapahtuu koko ajan. Yritä siis kertaamisen ohella muistella, minkälaisia miellekarttoja teit, mitä niissä lukee, mitä kirjassa on alleviivattuna tiettyä teemaa koskien. Voit valita kirjasta teemoja, joista tulisi hyviä esseekysymyksiä ja laatia niistä tehtäviä itsellesi. Vastauksen laadittuasi voit tarkistaa esseen kirjan kanssa. Pyydä ystävääsi tai perheenjäsentäsi kysymään sinulta asioita kirjasta, jos muistisi toimii paremmin kuulon avulla. Tässäkin on tärkeää käyttää oman muistin ja oppimisen kannalta toimivia tekniikoita.

3. Viimeiset viikot: Viimeiset viikot kannattaa panostaa täysillä. Oppiminen on tehokkainta parin viimeisen viikon aikana, kun peruskäsitteet ja asiat on jo ymmärretty ja oikeustieteellisen tekstin lukemiseen on harjaannuttu. Tässä vaiheessa työt ja mahdollinen ylimääräinen muu ohjelma kannattaa karsia minimiin ja keskittyä täysillä lukemiseen. Viimeisten viikkojen aikana monelle saattaa iskeä turhautuminen siitä, ettei muulle elämälle jää aikaa. Moni saattaa ennakoida mahdollista pettymyksen tunnetta, jos opiskelupaikka jääkin saamatta. Tällaiset asiat heikentävät motivaatiota. Pidä mielessäsi, miksi teet tätä. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa 110% peliin, koska mahdollinen 50% tehoilla tehty opiskelutyö tuottaa takuuvarman pettymyksen omaan itseensä, jos opiskelupaikka jääkin muutamasta pisteestä kiinni. 

4. Viimeiset päivät: Viimeisten päivien käyttämiseen on erilaisia ohjeistuksia. Jotkut kehottavat heittämään kirjat nurkkaan ja olemaan stressaamatta. Toiset taas kehottavat käyttämään ajan hyödyksi viime minuuttiin asti. Tässäkin hyvä neuvo on seurata omaa oppimistapaa ja toimia sen mukaan. Jos omaat hyvän lähimuistin, voi tiettyjen avainsanojen pänttäämisestä ja kertaamisesta olla hyötyä vielä viimeisenä päivänäkin. Viimeisen päivänä lukeminen saattaa aiheuttaa paniikin osaamattomuuden tunteen takia, jos tiedät olevasi "stressaaja" vältä pänttäämistä viime metreillä ja yritä saada itsellesi hyvä olo mukavan tekemisen avulla. Viimeinen päivä kannattaa käyttää sellaisella tavalla, joka tuo itselle varmuutta valintakoetta ajatellen. 

Tsemppiä kaikille loppurutistukseen!!

Terveisin

Heini

Helsingin valmennuskurssituutori

tiistai 2. toukokuuta 2017

Tärkeitä valintoja


Moikka,
Olen Annika Palmu, 22-vuotias ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija Tampereelta. Toimin tänä keväänä Tampereen valmennuskurssituutorina ja ajattelin kertoa teille minun omasta hakuprojektistani sekä tärkeistä valinnoista kevään aikana.

Olen lapsesta asti halunnut juristiksi, mutta oikeustieteelliseen sisäänpääsy tuntui pitkään mahdottomalta ajatukselta. Lukion jälkeen pidin muutaman motivoivan välivuoden. Ensimmäisellä hakukerralla oma lukutekniikkani oli vielä hukassa ja en tehnyt tarpeeksi töitä opiskelupaikan eteen. Toisella hakukerralla kaikki sujui helpommin, koska tiesin mitä edessä odotti. Luin oman jaksamisen ehdoilla, söin terveellisesti ja näin myös kavereita.

Vaikeimpia hetkiä olivat vappu, Tapparan mestaruusjuhlat sekä muut tapahtumat. Olen tanssinut pitkään Tapparan Cheerleadereissa ja kolmena edellisenä vuonna finaalit olivat päättyneet hopeaan, joten mestaruus tänä vuonna oli tosi upea juttu. Tapparan torijuhlia vietettiin samaan aikaan, kun meillä oli valmennuskurssi. Kävin kesken kurssin tauolla esiintymässä torijuhlissa. Esityksen jälkeen palasin takaisin tunnille, kun muut jatkoivat juhlimaan. Kyllähän se silloin ikävälle tuntui, mutta kaikki työ ja valinnat palkittiin, kun opiskelupaikka oikeustieteellisestä aukesi samana vuonna.

Vappu on nyt takana ja muut kevään mukana tuomat houkutukset lähestyvät yhtä nopeasti kuin pääsykoe. Nyt mietitte, miksi aloititte tämän projektin ja vedätte sen täysillä loppuun. Tehkää oikeita valintoja ja malttakaa mielenne, vaikka aurinko alkaa lämmittää kirjaston saleja.

Annika Palmu

Valmennuskurssituutori

torstai 27. huhtikuuta 2017

Matkalla oikikseen


Tässä tekstissä kerron vähän hyväksi toteamiani vinkkejä lukemiseen. Pääsin sisään oikikseen toisella hakukerralla. Ensimmäisellä kerralla tein monta virhettä: en lukenut tarpeeksi, en opetellut asioita riittävästi ulkoa, enkä ollenkaan selvittänyt, millaisia vastauksia pääsykokeessa vaaditaan. Toisella kerralla pyrin välttämään näitä virheitä.

Tässä siis joitain tapoja opiskella pääsykokeeseen:
 
Käsitekortit: askartelin monta pahvista käsitekorttia. Jokaiselle artikkelille oli oman värinen pahvi, toiselle puolelle laitoin käsitteen tai pykälän ja toiselle selityksen. Tajusin jossain vaiheessa kirjoittavani lappuihin suurin piirtein kopion koko artikkelista. Nyt varsinkin, kun lukuaika on lyhentynyt, se veisi varmasti liikaa aikaa. Minusta ne toimivat tosi hyvin, jos kirjoittaa vain pääasiat ja käsitteet. Lapuista on helppo kerrata, vaikka bussissa tai muualla, jossa voi olla vaikea keskittyä koko kirjaan.

Ajatuskartat: tein paljon ajatuskarttoja tärkeistä laajemmista asioista. Minusta niiden avulla sai helposti selkeän kokonaiskuvan laajemmasta asiasta. Tykkäsin niiden tekemisestä, joten se antoi myös vähän vaihtelua opiskeluun.

Vanhat pääsykoekysymykset: Toisella hakukerralla keskityin enemmän myös vastaustekniikkaan. Katsoin läpi vanhoja valintakoekysymysten pisteytyksiä. Vaikka ne olivatkin suurimmalta osalta eri aiheista, niistä näki hyvin, miten pisteitä on saanut pääsykokeessa. Minusta pisteytys on aika erilainen, kuin lukiossa ja siihen kannattaa todella kiinnittää huomiota. Tämän tajuttuani aloin saada parempia pisteitä harjoitustehtävistäkin.

Ulkoa opettelu: Vasta toisella kerralla tajusin ulkoa opettelun tärkeyden. Asiat on nimittäin osattava sanatarkasti, eikä vähän siihen suuntaan. Kannattaa oikeasti testata ulkoa osaamistaan lukiessa, eikä vain lukea ja ajatella osaavansa. Itse opettelin paljon listoja ulkoa ja keksin kaikenlaisia muistisääntöjä.  Ulkoa opettelu vie paljon aikaa, mutta on tärkein vaihe, vaikka raskasta se onkin. Itse tein niin, että jos jokin asia ei millään mennyt päähän, kirjoitin sitä paperille niin kauan, että osasin sen. Kannattaa muistaa kertaamisen tärkeys! Ulkoa opetteleminen valuu hukkaan, jos ei palaa kertaamaan opiskeltuja asioita.

Kirjojen käyminen läpi nopeasti: Käytin tätä varsinkin viimeisellä lukuviikolla. Selasin kirjoja nopeasti läpi ja luin alleviivauksia. Kirjoitin kirjan sivuun tärkeitä asioita, ympyröin sanoja ja alleviivasin vähän lisää. Näin sai helposti kerrattua kokonaisuuden, mutta myös yksityiskohtia.

Lukemisen kellottaminen: Tämä jakaa mielipiteitä, mutta itselläni se toimi. Sammutin kellon aina lukemisen keskeyttäessäni. Minulle se antoi lisää motivaatiota saada tietty aika päivässä täyteen. Kellon käyttö auttoi myös huomaamaan, kuinka kauan aikaa ”nopeaan” kännykän selaamiseen ja muihin pieniin taukoihin oikeasti menikään.

Lukutekniikoita on yhtä paljon kuin hakijoitakin, joten se mikä toimii toisella, ei välttämättä sovi toiselle. Tärkeintä on, että on löytänyt itselleen parhaan tavan opiskella. Erilaisten lukutekniikoiden vaihteleminen tuo piristystä lukemiseen. Jos jokin kirja alkoi tökkiä, luin jotain muuta hetken aikaa, tein vaikeasta asiasta ajatuskartan. Motivoin itseäni syömällä välillä herkkuja lukemisen lomassa.

Tsemppiä kaikille luku-urakkaan! Vaikka jossain vaiheessa saattaa tulla epätoivon hetkiä, katse on pidettävä tavoitteessa! Vaikeita hetkiä on kaikilla, mutta luovuttamalla ei ainakaan pääse sisään. Jos alkaa tuntua liian stressaavalta, kannattaa pitää pieni hetki vapaata.Lukeminen on raskasta, mutta vielä raskaampaa on aloittaa kaikki uudestaan ensi vuonna. Kun tämän kevään jaksaa tehdä töitä täysillä, ensi vuonna voi juhlia vappua haalareissa opiskelijakavereiden kanssa!

Toivotan kaikille tsemppiä ja jaksamista keväälle ja menestystä pääsykokeeseen!

Terveisin,
Iida Kivilähde
Valmennuskurssituutori

Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, minuun voi ottaa yhteyttä ikivilah(a)ulapland.fi

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Vinkkejä pääsykokeeseen valmistautumiseen

Pääsykokeeseen on nyt alle neljä viikkoa aikaa. Olet ehtinyt saada pääsykoemateriaalista jo hyvän kokonaiskuvan, joten viimeistään nyt on aika ryhtyä tositoimiin. Annan seuraavaksi konkreettisia työkaluja pääsykoekirjojen opiskeluun. Olen soveltanut itse niitä kaikkia pääsykokeeseen valmistautuessani keväällä 2014. Poimi kuitenkin alla olevasta vain itsellesi sopivat lukuvinkit.
1) Opiskele riittävästi ja sitkeästi. Itse opiskelin viimeiset kaksi kuukautta maanantaista lauantaihin klo 9–20 (kurssipäivinä klo 14 asti) ja sunnuntaisin 9–15. Kokonaisia välipäiviä ei tuona aikana ollut. Päivä sisälsi tunnin ruokatauon ja pari pidempää kahvitaukoa. Lisäksi pidin noin 10 minuutin tauon aina noin 45–60 minuutin välein, vaikka en olisi sitä tuntenut tarvitsevanikaan. Näin varmistin, että jokainen opiskelupatteri on yhtä tehokas.

2) Pääsykokeeseen valmistautumisen ei tarvitse olla pelkkää lukemista, vaan se voi olla erilaista ja vaihtelevaa kirjojen sisällön kanssa työstämistä. Voit tehdä muistiinpanoja, miellekarttoja ja kuvia. Voit ripustaa ne kotona seinille tai eri huonekaluihin, kuten vessan peiliin. Siten muutat elinympäristösi oppimista tukevaksi. Voit myös lukea ääneen, nauhoittaa tekstiä tai vaikka opettaa asioita jollekin. Voit tehdä tehtäviä. Bussimatkalla valmennuskurssipaikalle voit käydä asioita mielessäsi läpi. Pääsykokeessa ei kysytä kuinka monta kertaa olet lukenut kirjat läpi, vaan kuinka hyvin niiden sisällön osaat.

3) Tee kirjaan merkintöjä, jos se auttaa sinua. Itse merkitsin vihreällä korostusvärillä pääsäännöt, oranssilla poikkeukset, punaisella käsitteet/periaatteet ja keltaisella käsitteiden/periaatteiden selitykset sekä muut mielestäni tärkeät asiat. Tein kaikkiin tekstikappaleisiin omat väliotsikot, jotka siirsin kopioituun sisällysluetteloon. Jokaisella lukukerralla (paria ensimmäistä lukuun ottamatta) tein joitakin merkintöjä kirjaan.

4) Zippaa eli tiivistä tieto. Voit tehdä sen esimerkiksi keksimällä muistisäännön tai yhdistämällä kokonaisuuteen kuuluvat asiat johonkin piirtämääsi tai tulostamaasi kuvaan, kuten eläimen eri ruumiinosiin. Mitä älyttömämpi syntyvä mielikuva on, sitä parempi. Riittää, kun osaat pääsykokeessa yhdistää kysytyn asian oikeaan zippiin, jonka jälkeen purat tarvittavat tiedot muistisäännön tai esimerkiksi kuvan kautta vastauspaperille.

5) Palauta asiat mieleen yhä uudelleen. Aloita päivä tutkimalla edellisenä päivänä lukemasi asiat. Voit käyttää siihen pari tai kolmekin tuntia, jos tarve vaatii. Mitä useammin palaat samaan asiaan, sen parempi. Testaa myös välillä, mitä muistat edellisestä päivästä tai juuri lukemastasi. Sen voit tehdä esimerkiksi miettimällä pääkohdan läpi mielessäsi, ennen kuin täydennät sen katsomalla kirjaa. Yritä seuraavalla kerralla muistaa taas enemmän.

6) Selaa koko artikkeli läpi silmäillen, kun olet lukenut sen kokonaan. Näin kannattaa tehdä myös ns. lepääville artikkeleille aina välillä silloin, kun ne eivät ole opiskelun kohteena. Näin palautat ne mieleen ja varmistat, että et unohda jo opettelemaasi.

7) Hahmota kokonaisuus ja asioiden suhteet. Pidä kopio sisällysluettelosta koko ajan lukemisen aikana esillä ja seuraa missä menet. Täydennä sisällysluetteloa alaotsikoin ja opettele sisällysluettelo etuperin ja takaperin. Sinun on tiedettävä, minkä otsikon alle mikäkin asia kuuluu, tai yhdistyykö se useampaankin asiaan. Jos se yhdistyy, aina parempi. Silloin säästät muistikapasiteettia ja olet ymmärtänyt lukemasi. Vilkaise myös päivän aikana tasaisin väliajoin kirjaa taaksepäin ja muistele, mitä olet lukenut. Erityisesti nyt pääsykokeessa yhtenä aiheena oleva panttioikeus on kerroksellinen kokonaisuus, joka nivoutuu lopulta yhteen.

8) Lue tarkasti. Pääsykokeessa vaaditaan tarkkoja vastauksia, eikä omin sanoin kertominen riitä. Opettele termit oikein.

9) Kohtaa asiat, joita et osaa. Älä siis jumitu ja tuudittaudu helppoihin asioihin ja niihin, jotka jo osaat. Varmista vain tasaisin väliajoin, että ne pysyvät mielessä. Jos et ymmärrä jotakin asiaa, on se nyt viimeistään otettava haltuun. On hankala muistaa ja mahdotonta soveltaa oikeussääntöä, jota ei ymmärrä. Kysy vaikeita kohtia valmennuskurssin opettajalta, tutulta juristilta tai vaikka kurssikaverilta.

10) Älä luovuta ja luota itseesi. Heikkoina hetkinä kuuntele jotakin tsemppibiisiä tai ajattele vaikka aiempia elämäntilanteita, joista olet sitkeydellä selvinnyt. Jos lukemisesta ei kuitenkaan tule kerta kaikkiaan mitään, ota suosiolla pieni irtiotto ja käy vaikka kävelyllä. Tärkeintä on, että nouset takaisin jaloillesi ja nostat leuan rinnasta. Jos takapakkia tuli, älä jää märehtimään menneitä ja miettimään hukattua aikaa, vaan jatka siitä mihin jäit.

Aivan kaikkea pääsykokeessakaan ei tarvitse osata. Sinun ei myöskään tarvitse olla paras. Ei edes toiseksi tai kolmanneksi paras. Tee vain parhaasi ja katso mihin se riittää. Opiskelupaikka oikeustieteellisessä tiedekunnassa on ehdottomasti jokaisen hikipisaran arvoinen.
Oikein paljon tsemppiä pääsykoekevääseen!

Alexandra Kauppi
Helsingin valmennuskurssituutori

Mikäli haluat yllä olevista tarkempia vinkkejä tai haluat muuten vaan vaihtaa ajatuksia pääsykokeesta, voit laittaa viestiä osoitteeseen alexandra.kauppi(at)gmail.com.



perjantai 21. huhtikuuta 2017

Asenne ratkaisee


Hei kaikille!

Olen Liina, kolmannen vuoden oikeustieteiden opiskelija. Vaikka omasta pääsykoekeväästäni on jo jokunen vuosi aikaa, tuntuu edelleenkin siltä, että vasta viime keväänä pänttäsin kirjoja hullunkiilto silmissä tavoitteenani oikis. Kokemus ei unohdu ihan heti.

Itselleni tiedekunnan ovet avautuivat vasta kolmannella yrittämällä. Karu totuus on, että kirjat on osattava lähestulkoon ulkoa. Jossain vaiheessa pelkkä kirjojen läpilukeminen ei enää riitä, vaan asioita on ryhdyttävä opettelemaan. Samojen tekstien jankkaaminen päivästä toiseen monen viikon ajan koettelee mielenterveyttä ja motivaatiota. Tämä on se vaihe, jossa jyvät erotellaan akanoista.

Valmennuskurssin suurin hyöty oli sen antama ryhmäpaine. Kun teki mieli pitää pidempää taukoa tai lopettaa lukeminen sen päivän osalta, mietin muita kurssilaisia ja sitä, että jos itse nyt lasken kirjat kädestäni niin joku muu siellä jatkaa ja vie opiskelupaikkani. Kurssi antoi myös mukavaa vaihtelua yksin kotona pänttäämiselle, koska sosiaaliset kontaktit olivat kevään aikana minimissä. Vedin kevään aika yli ja viimeiseen kuukauteen en nähnytkään ketään muita kuin kurssilaisia. Näin jälkikäteen ajateltuna se ei ehkä ollut se miellyttävin vaihtoehto, sillä olin loppusuoralla jo aika sekaisin. Laihduin rajusti pelkästä stressistä ja olin pääsykokeessa kuin kalkkilaivan kapteeni sillä, en muuta tehnyt kuin istunut sisällä ja luin. Äidille tein monta itkunsekaista puhelua ja välistä hänen oli tultava luokseni yöksi ihan vaan sen takia, että pysyn järjissäni. Pääsykoetta edeltävänä iltana pelkäsin sitä, että pilasin koko keväänmittaisen työn, koska kertaamisen sijaan olin katsonut jakson Mustia Leskiä.  Pääsykoe aamuna havahduin hereille jo viideltä ja olin jälleen kerran vakuuttunut siitä että kaikki on pilalla, koska en ollut nukkunut riittävän hyvin ennen koetta.
Omaa ajatuksenjuoksua on edelleenkin vaikea ymmärtää, koska ei se ihan oikeasti noin pieneen kaadu…

Motivaation ylläpitäminen oli vaikeinta silloin, kun mittari näytti hellelukemia tai kun kaikki kaverit olivat juhlimassa vappua. Ajattelin, että tänä vuonna teen kaikkeni sisäänpääsyn eteen, jottei jälkikäteen tarvitse jossitella. Kevään mittainen uurastus on loppujen lopuksi pieni hinta siitä palkinnosta, mikä kaiken työn takana odottaa. Muistan ikuisesti sen tunteen, kun puoliltaöin kyttäsin pääsykokeen tuloksia ja lopulta tietokoneen ruudulle pamahti ”Hyväksytty”. Kiljuin niin lujaa, että puoli talonyhtiötä taisi herätä. Fiilis oli sanoin kuvaamaton.

Itselleni suurin ero aiempien vuosien yrityksiin oli oma asenteeni sisäänpääsyä kohtaan. Kaksi edellistä kertaa olin hakannut päätäni seinään hokien ”Emmä kuitenkaan pääse”- mantraa, mutta kolmannella kerralla päätin, että nyt muuten mennään. Romahduksista ja epätoivon hetkistä huolimatta jaksoin aina yrittää uudelleen. Tiedekuntaan sisään päässeet eivät ole mitään superneroja (sori kaverit :)), vaan he ovat niitä henkilöitä, jotka ovat jaksaneet uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa koko kevään ajan. Pidä motivaatio korkealla loppuun saakka ja mieti niitä konkreettisia asioita, joita sisäänpääsy tuo tullessaan: unelmien opiskelupaikka, elinikäiset ystävät sekä tietysti ne bolognan punaiset haalarit. Asenne on se, joka ratkaisee ja auttaa ylittämään sen maagisen sisäänpääsyrajan!

Toivotan kaikille oikein paljon onnea kokeeseen! Toivottavasti törmäilemme ensi syksynä tiedekunnan käytävillä.

Liina Lehtinen,

Rovaniemen valmennuskurssituutori